plukkala

Harjoitus: Ydinisku Ruotsiin

Expressen uutisoi Ruotsissa, että venäläiskoneet harjoittelivat viime maaliskuussa ydiniskua Ruotsin sotilaskohteisiin. Maaliskuun lopussa kaksi venäläistä Tupolev TU-22M3 pommikonetta ja neljä niitä suojaavaa Sukhoi SU-27 hävittäjää lensi luvatta Ruotsin ilmatilaan. Ruotsin ilmavoimat nukkuivat, eikä yksikään ruotsalaishävittäjä noussut ilmaan.

Jo viime vuonna tiedettiin, että kyseessä oli harjoitus, jonka aiheena oli isku ydinkärjillä varustetuilla risteilyohjuksilla Ruotsin sotilaskohteisiin. Expressenin mukaan heidän lähteensä ovat Mustin, Ruotsin sotilaallisen tutkimus- ja turvallisuuspalvelun sisäpiirissä. Puolustusvoimat ei kuitenkaan halua kommentoida valmiustilaan liittyviä asioita.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014011217920024_ul.shtml

Jo viime kevääänä asia puhutti kovastikin.

http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138484-venaja-yllatti-ruosin-hous...

Koko viimevuoden ajan käytiin keskustelua Ruotsin asevoimien kyvystä suoriutua tehtävistään. niin Ruotsissa kuin Suomessakin.

http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155072-ruotsin-maanpuolustus

Ruotsissa käydään yhä enemmän keskustelua myös Ruotsin mahdollisesta liittymisestä Natoon. Suomessakin Helsingin Sanomien tämän päiväisen uutisen mukaan Suomen on myös liityttävä tutkija Salonius-Pasternakin mukaan Natoon, jos Ruotsi liitymisratkaisun tekee.

http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkija+Suomen+olisi+seurattava+Ruotsia+Natoon/...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Onko Ruotsilla vielä armeija?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

On, mutta se ei ole enää tehtäviensä tasalla.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Muistuuko mieleen osallistuiko Halonen, vai onko asia ajankohtaisempi?:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen seminaariin Ruotsin Sälenissä 12.-13. tammikuuta 2014.

Presidentti Niinistö puhuu tilaisuudessa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, ja puheenvuoron jälkeen on ohjelmassa keskustelu- ja kyselyosuus yhdessä Ruotsin pääministerin Fredrik Reinfeldtin kanssa.

http://tpk.fi/Public/default.aspx?contentid=296256...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

On hyvä, että presidentti Niinistö osallistuu keskusteluun myös Ruotsissa. Vähentää sitä riskiä, että Ruotsi ilmoittamatta ensin Suomelle, liittyy yllättäen Natoon.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Pekka, paistaako kommentistasi läpi Nato-kiinnostus, jota et suoraan ulos kirjoita? ;)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #5

Sirpa, omasta mielestäni kommentoin vain maailman muuttumista ympärillämme. Jos Ruotsi liittyisi Natoon, olisi Suomi yllättäen ainoa Itämeren rantavaltioista, joka siihen ei kuulu, Venäjän lisäksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eittämättä noin. Vilkaisin puolustusministeriön sivuilta osallistuuko myös Haglund, mutta ilmeisesti ei. Sen sijaan viime kuussa

Puolustusministerit koolla Helsingissä 3.-4.12.2013

http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2013...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tämä Expressenin kirjoitus on osa sitä keskustelua, jota Ruotsissa nyt käydään maan asevoimien tilasta ja kyvystä täyttää sille asetetut tehtävät ja vastuut.

Käyttäjän otsorajakontu kuva
Otso Rajakontu

Eikähän ole jo valmiiksi Ruotsin kanssa neuvoteltu aikataulusta, koska mennään yhdessä Natoon. tai periaatteessa onko julistusta vailla, että olemme jo osa Natoa.
Mitään kansanäänestyksiä ei pidä pitää, koska kansa on opetettu Halosen ja Tuomiojan pelottelulle, ja kyseisestä Naton turvasta kansa ei tiedä yhtään mitään, sama kuin mitä sika tietää pohjantähdestä
Vastuullisen hallituksen pitää liittyminen sinetöidä heti.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

EU-jäsenhakemuksensa Ruotsi kuitenkin sopimuksista huolimatta jätti siitä Suomelle etukäteen ilmoittamatta.

Tapio Vehmaskoski

Ja toimii tarvittaessa edelleen pelkästään oman etunsa mukaisesti. Ellei siihen etuun Ruotsille kuulu ilmoittelu, niin eivät ilmoittele aikeistaan.

Suomi on puskuri Venäjää vastaan Ruotsille.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #11

Ei keskustelu Suomen ja Ruotsin päättäjien välillä asiasta ole huono asia.

Pekka Iiskonmaki

#10
Suomi erotettiin Ruotsista jo 1809.

Ei kai Ruotsin päätökset enään koske Suomea muulta osin kuin pakkoruotsi ja valtion alkoholimonopoli.

Kieltolaki oli sitten jo ihan Suomen oma juttu ja melkoinen suksee.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #31

Ilmeisesti Suomen puolustuspolitiikka on Ruotsille edelleenkin tärkeää, kun katsoo maiden geopoliittista karttaa?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ruotsihan on ollut de facto USA:n liittolainen 60-luvun alkuvuosista lähtien, ja USA:n ydinaseita on Ruotsin aluevesillä mahdollisesti nytkin.

Suomen suhteen edelleen epäilen, jotta onko Suomella edes pääsyä NATO:n jäseneksi.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ensinnäkään en usko, että USA:n ydinaseita olisi Ruotsin aluevesillä. Miksi olisi, kun koko Itämeri on Nato-maiden ympäröimä. Toisekseen itse uskon, että nyt rauhaisaan aikaan Nato:n ovet ovat Suomelle avoinna, jos vain Suomessa tahtoa riittää. Toistaiseksi ei ole riittänyt.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

USA:n sukellusveneillä ainakin oli vapaa pääsy Ruotsin aluevesille (se: Den dolda alliansen).

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #18

Ja tämäkö on mielestäsi argumentoitua historiankirjoitusta? Tämä kirja vastaa suurin piirtein Kauko Kareen kirjoja Kekkosen arvostelussa. Toisaalta jokaisen maan vallanpitäjien tehtävänä on hoitaa oman maansa puolustus- ja turvallisuuspolitiikka.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #21

Älä aliarvioi Kauko Karetta. Hän oli yhteen aikaan ainoa, joka uskalsi julkaista Kekkosta arvostelevia kirjoja Suomessa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #29

En suinkaan arvostele, mutta en hänen teoksiakaan nosta myöskään Suomen historian totuuden torviksi. Ne olivat aikansa tuotoksia, niinkuin myös tämä Holmströmin opuskin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #22

Mikael Holmström

Mikael Holmström på Bok & Bibliotek i Göteborg 2011.
Henrik Florus Mikael Holmström, född 28 februari 1955 i Lund[1], är en svensk journalist och författare bosatt i Sollentuna, som skriver för Svenska Dagbladet med inriktning på försvarsfrågor och säkerhetspolitik. Han är son till teologen Folke Holmström och biståndsarbetaren samt riksdagsledamoten Britta Holmström, ogift Ringius. Han är också sonson till teologiprofessor Olof Holmström.[2]
Mikael Holmström har i över 30 år skrivit om svensk försvars- utrikes- och säkerhetspolitik. Efter att ha varit nyhetschef och politisk reporter på Ny Teknik anställdes han 1989 som försvarsreporter vid Svenska Dagbladet. Sedan 1991 är han tidningens säkerhetspolitiske reporter.
Mikael Holmström har genom åren svarat för en rad uppmärksammade nyheter. Han avslöjade 2006 tsunamibanden, databand från flodvågskatastrofen i Thailand som gömts undan i ett kassaskåp i regeringens källare. Holmströms fynd ledde till att Katastrofkommissionen åter kallades in och skrev ett nytt betänkande 2007.
Som utsänd reporter i Afghanistan 2008 skildrade Mikael Holmström detta ”Sveriges glömda krig”.
Tillsammans med kollegan Tom von Sivers skrev Holmström boken Tekniken som vapen – USA:s exportkontroll (1985). Han har också medverkat i böckerna Vändpunkter – Europa och dess omvärld efter 1989 (1995) och Baltikum – Sverige Möten över havet (2004).
Holmström gav 2011 ut boken Den dolda alliansen - Sveriges hemliga NATO-förbindelser, för vilken han tilldelades Guldspaden.[3]
Holmström invaldes 2007 som ordinarie ledamot av Krigsvetenskapsakademien[4] och Kungliga Örlogsmannasällskapet.[5]
Källor[redigera | redigera wikitext]

^ Sveriges befolkning 1970, CD-ROM, Version 1.04, Sveriges Släktforskarförbund (2002).
^ HOLMSTRÖM, FOLKE H C, docent, lektor, Lund i Vem är Vem? / Skåne, Halland, Blekinge 1966 / s 367.
^ ”SvD:s Mikael Holmström prisas med Guldspade”. Svenska Dagbladet. 24 mars 2012. Läst 2012-03-24.
^ Kungl Krigsvetenskapsakademiens ledamöter, läst 2010-12-26
^ Kungl Örlogsmannasällskapets ledamöter, läst 2011-09-24

Guldspaden
Guldspaden är ett pris inom svensk journalistik som sedan 1991 delas ut av Föreningen Grävande Journalister till:
” de journalister - verksamma i svenska medier - som genom engagerad och kunnig journalistik avslöjat eller skildrat väsentliga förhållanden som allmänheten förut inte kände till. Undersökningen skall vara ett originalarbete, självständigt genomförd.[1] „
Guldspaden delades från början ut i två klasser: etermedia och tryckt media. Numera delas priset ut i nio klasser: riks-tv, lokal-tv, riksradio, lokalradio, större dagstidning (>100 000 i upplaga), mindre dagstidning (<100 000 i upplaga), tidskrift, bok samt webb. Guldspadejuryn kan också dela ut ett eller flera hedersomnämnanden.
När Guldspadetävlingen startade 1992 (för verksamhetsåret 1991) var antalet tävlingsbidrag 60-70 stycken[2], inte ens hälften så många som i mars 2012 då 184 bidrag deltog för verksamhetsåret 2011.[3] Av de 184 bidragen tilldelades nio bidrag Guldspaden samt tre bidrag ett hedersomnämnande[4]
Guldspadestatyetten i brons är designad och skapad av Mats Lodén.[5]

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #24

Ehkä sinulta on jäänyt huomaamatta, että kylmän sodan vuosista Itämeren alueen sotilas- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on "jonkin verran" muuttunut? Eikä se tietenkään ole voinut olla vaikuttamatta alueiden valtioiden ulkopolitiikkaan, vai elätkö vielä kylmän sodan aikakautta?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala
Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsissa käytävään puolustuspoliittiseen keskusteluun saa näkökulman tästä:

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/forsvarsdebatten...

Ruotsi halunnee olla edelleen vapaamatkustaja maanpuolustuksen suhteen. Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö lienee ehkä enemmänkin RKP:n etuja ajava. Tietenkin jos Suomi haluaa puoustaa Tukholmaa Helsingin sijasta niin, mikä ettei? Suomi voisi tehdä enemmän yhteistyötä Norjan kanssa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Linkkisi kuvaa hyvin keskustelua Ruotsissa. Mutta myös Ruotsin puolustusvoimien tilaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tässä presidentti Sauli Niinistön viimeinen kanta Nato-asiaan.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128864167451...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

P.L.> Koko viimevuoden ajan käytiin keskustelua Ruotsin asevoimien kyvystä suoriutua tehtävistään. niin Ruotsissa kuin Suomessakin..

oooo

Keskusteluja kannattaa jatkaa. Toinen on ollut 200 vuotta sotimatta ja toinen 70 vuotta, yhteensä lähes 100 000 päivää rauhaa. Juhlapäiviä kaikki tyyni.

Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala
Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ja tässä sitten Reinfeldin julkituoma Ruotsin kanta Nato-asiaan tänään.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-12886416633...

Janne Suuronen

Tärkeää on, että keskustelua Suomen turvallisuuspolitiikasta ja siihen liittyvästä mahdollisen NATO-jäsenyyden eri puolista käyttäisiin koko ajan. Hienoa Pekka, kun pidät aihetta yllä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tämän päivän maailmassa Nato-keskustelu on tärkeää Suomessakin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tässä sitten lisää Niinistön ja Reinfeldin ajatuksia tältä päivältä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014011217920737_u...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Eli Niinistö haluaisi Suomen ostavan lisää ruotsalaista puolustusmateriaalia? Sitähän tämä yhteistyö käytännössä tarkoittaisi.

Sisun tilaukset voisi puolestani lopettaa vaikka kokonaan ja ostaa Suomen armeijalle kuorma-autot vaikkapa Scanialta.

Ruotsi taitaa lopettaa suunnitellun kuorma-autojen yhteishankinnan Norjan kanssa, kun Norja valitsi MAN-kuorma-autot Scanian sijasta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Pertti, onkohan ihan näinkään? Tarkoituksena lienee ostaa yhteisostoina materiaalia, jota Suomessa tai Ruotsissa ei valmisteta. Lisäksi lienee tarkoitus ostaa vastavuoroisesti toisiltaan materiaalia, mitä maat osaavat valmistavat. Itse en vielä heittäisi edes Jas Gripeneitäkään pois suomalaiselta hankintalistalta pois, kun aika Hornetit ensi vuosikymmenellä jättää.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #38

Ruotsalaiser osaavat aina pitää puolensa, mitä tulee hankintoihin. Joten kuorma-autohankintojen yhdenmukaistaminen lienee niitä ensimmäisiä toimia.

JAS Gripen saattaa olla ainoa mahdollisuus Suomelle Hornettien korvaajina, koska muut koneet maksavat niin paljon.

Tietenkin F35 olisi parempi, koska tällöin olisi täydellinen yhteensopivuus Nato-maa Norjan kanssa. Myöskin USA voisi tällöin toimittaa Suomeen lisää kokeneita tarvittaessa. Näitä etuja ei JAS Gripenillä ole. Kuitenkin F35 maksaa niin paljon, että taitavat jäädä Suomelta hankkimatta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #39

Kuten Pertti hyvin tiedät, niitä JAS Gripeneitä on myös Nato-maissa, jo nytkin. En tätä Suomen JAS-hankitaakaan vielä mitenkään hehkuta. Mahdollisuus kuitenkin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #40

Niinistö mainitsi äsken Ruotsin TV:ssä mahdollisuuden yhteistyöhankkeisiin puolustusvälineteollisuudessa. Mielestäni mahdollinen Suomen JAS Gripen hankinta sopisi mainiosti tälläiseksi yhteistyöprojektiksi.

Ilmavoimien valvontayhteistyö, jonka Niinistö mainitsi, ovat Ruotsin asiantuntijat tuominneet mahdottomaksi.

Reinfeldt mainitsi puolustusmateriaalin yhteisomistuksen mahdollisuutena yhteistyöhön. Tämä on lienee mahdollista ainakin ammuksien ja ohjuksien osalta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #42

Niinpä. Yhteistyömahdollisuuksia on monia. Jopa se yhteisen ilmavalvontakuvan rakentaminen, jos tahtotilaa löytyy.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #44

Ilmavalvontayhteistyö voisi hoitua esim. siten, että Suomi valvoisi enemmän Pohjois-Lappia, ja Ruotsi Ahvenanmaan suuntaa.

Mitä JAS hävittäjään tulee, olisi F35 parempi vaihtoehto, johon tuskin Suomella on varaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #46

F-35:n hinnasta saatat olla oikeassa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Muuten voisivathan Pasi-hankinnat olla Ruotsillekin paikallaan?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsi on hankkinut Paseja kriinsinhallintatehtäviin. Tela-ajoneuvoja, joita Ruotsissa arvostetaan enemmän varsinaisina taistelukentän ajoneuvoina, on Ruotsilla omasta takaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ruotsalaisten telaajoneuvojenkin päälle voi rakentaa suomalaisen kranaatinheittimen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #45

Niinkin voidaan asiaa ajatella!

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #47

Niinpä, asiaa voidaan tutkia, jos halua vaan riittää.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Hyvähän se on, että korkealla tasolla keskustellaan myös turvallisuuspolitiikan sotilaallisesta puolesta. Joskin kaikki maat, kuten Ruotsi, ajattelevat aina ratkaisuissaan itseään. Näinhän se kuuluukin olla ja on. Suomen alue on ollut satoja vuosia varsinaisen Ruotsin puskuri itään. Sitä se on nytkin.

Ruotsin "puolustusvoimien" vahvuus on noin 50000 henkilöä. Tosin tuotakaan vahvuutta on vaikea saada täyteen. Niinpä juuri nyt Ruotsilla taitaa olla kaksi tukea, joista piilojäsenyys Natossa lienee tärkein. Toinen on edelleen Suomi, joka on uhrattavissa vaikka viimeiseen suomalaiseen saakka Ruotsin hyväksi.

Suomen ja Ruotsin yhteistoiminnan edut tulevat parhaiten näkyviin materiaalipuolella. Ruotsi on aseiden valmistajana ja viejänä todellinen suurvalta nykyäänkin. Sen osuus maailman maiden joukossa on hämmästyttävän suuri. Eli tässäkin on kyse siitä ainaisesta ruotsalaisesta käytännöstä. Ollaan niin moraalisesti närkästyneitä kautta koko maapallon ja sohotetaan sormella erilaisia aseita käyttäviä. Toisaalta sitten myydään aseita pilvin pimein ympäri maailmaa. Jopa Kolumbian viidakosta löytyy Gustav-sinkoja.

Toinen yhteistyökohde on koulutus ja harjoitukset. Niistä saattaa olla Suomelle hyötyä.

Toivottavasti Haglundin (ja Rkp:n) edut eivät nouse liikaa esille Ruotsin kanssa neuvoteltaessa.

Ruotsi liittyy Natoon ilman muuta lähivuosien aikana. Venäjän ei tarvitse tehdä montaakaan tuollaista "housut kintussa saatiin hurrit" provokaatiota, kun Ruotsi on Natossa eikä ilmoita aikeistaan Suomelle. Miksi ilmoittaisi, koska täältä tieto vuotaa välittömästi Venäjälle?

Suomi jää jälkijunaan eikä uskalla tehdä mitään. Venäjä hieman uittaa sotalaivojaan Suomenlahdella ja käynnistää pari sotaharjoitusta rajan pinnassa sekä härnää ilmatilaamme muutamalla lennolla. Siinä kaikki, mikä pelottelussa tarvitaan Suomen pitämisessä ruodussa. Tuskin on edes syytä maakaasuputkeen tulla "teknistä vikaa", joka tyssää kaasun toimitukset.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ruotsi ei ole Nato-ratkaisuaan tehnyt siksi, että Ruotsin valtiopäivillä ei vielä ole riittävää Nato-kannatusta. Viime kevään tapahtumien jälkeen kuitenkin Naton kannatus kansan keskuudessa on kasvanut voimakkaasti, ollen viimeisimmässä tutkimuksessa jo 36% vastustajien saadessa 40% kannatuksen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Keskustelu jatkuu Suomessakin, vaikkei siinä mitään sanotakaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset