*

plukkala

DDR:n demokraattiset vaalit

DDR:ssä oli useita puolueita, joiden yhteisenä tekijänä oli "Kansallinen rintama", joka ajoi sosialistisia arvoja. Puolueiden oli kuuluttava siihen. Käytännössä maata hallitsi "Saksan sosialistisen yhtenäisyyden puolue (SED)", joka johti "kansallista rintamaa". Vain kansalliseen rintamaan kuuluvat puolueet ja järjestöt voivat asettaa ehdokkaita yhteinäislistalle DDR:n kansankamarin, eli parlamenttivaaleissa.

DDR-kansalaiset saivat äänestää vain ns. "yhtenäislistasta", joko sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Yksittäisten ehdokkaiden välillä kansalaiset eivät voineet äänestää, sillä listalla oli juuri niin monta ehdokasta, kuin kyseisestä vaalipiiristä kansankamariin valittiin. Tämän "yhtenäislistan" puolestaan loi "Kansallinen rintama", johon kaikki "puolueet" kuuluivat, omassa vaalikokouksessaan ennen varsinaisia vaaleja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallinen_rintama_(DDR)

Liikuin Berliinissä usein 70- ja 80-luvuilla. Kuuntelin radiosta DDR:n vaalituloksia radiosta. Niissä kerrottiin ainoastaan eri vaalipiirien äänestysprosentteja, jotka olivat aina yli 99%. DDR:ssä äänestäminen oli velvollisuus. Jos et äänestänyt, tiesi se sinulle henkilökohtaisia vaikeuksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tämä kertauksena Saksojen yhdistymisen vuosipäivän juhlissa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Lukuisista yrityksistäni huolimatta en saa kirjoituksessani olevaa linkkiä avattavaan muotoon. Kirjoita siis herra Googlen hakuun, DDR vaalit, ja jo löytyy.

Tapani Lahnakoski

Kummassa Berliinissä usein kävit?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Joka kerran yleensä molemmissa. Aikaani kuitenkin varmasti vietin enemmän Länsi-Berliinissä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Itä-Saksan yhtenäisyyspuolueen erikoisuus oli, että se oli virallisesti demareiden ja kommunistien yhteinen puolue. SPD yhdistettiin reippain ottein sodan jälkeen kommunistien johtamaan liittoumaan. Jaltan sopimus edellytti, että Saksaan tulisi monipuoluejärjestelmä, siksi niitä ylimääräisiäkin puolueita tarvittiin. Suomessa SKDL oli samantyylinen yhteisrintamajärjestö. Sen vuoksi huvittaa aina kun Suomessa puhutaan vasemmiston yhteisrintamasta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Lisäksi oli vielä talonpoikien oma puolue. Sitä pidän erikoisena, koska maatalous DDR:ssä muutettiin neuvostomallin mukaiseksi?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Kommunistien retoriikassa maanviljelijöillä oli arvostettu asema, siksi varmaan oma maalaisliittokin oli paikallaan. Eikö DDR ollut ihan virallisen määäritelmänsä mukaan "Arbeiter- und Bauernstaat"?

Tapani Lahnakoski

Millaista kauppaa Suomi kävi tuohon aikaan DDR:n kanssa?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

DDR:n ja Suomen välinen kauppa oli hyvin vähäistä. Muistan kerran ostaneeni DDR-imurin. Hintaansa nähden toimi kohtuullisesti.

Tapani Lahnakoski

VEM Motors oli yksi firma, joka toimii vieläkin. Entinen naapurini oli maahantuojan toimitusjohtajana. Nykyään maahantuontifirman nimikin on VEM Motors Finland.

Voitko luottamuksella kertoa näin kahdenkesken, miksi sinä kävit usein DDR:ssä? Et joudu Tiitisen listalle.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Minulla oli Berliinin matkoilleni muut syyt.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Yleensä derkkufirmojen nimissä oli VEB l. Volkseigener Betrieb.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Alla Saksan wikipedian selitys kirjainyhdistelmästä VEM. Siis "yhtyneet sähkömoottorien valmistajat".
https://de.wikipedia.org/wiki/VEM_(Marke)

Tapani Lahnakoski

Itse kävin Länsi-Berliinissä yhden kerran. Olin kokousmatkalla ja isännät normaaliin tapaan esittelivät kaupunkia.

Hauska yksityiskohta oli, kun lähdimme kiertoajelulle, niin oppaan astuessa bussiin, hän ensimmäiseksi kysyi, että onko ketään suomalaisia. Hän sanoi pitävänsä Suomesta ja suomalaisista. Vaimonsakin löysi Kuopion torilta, tosin hän on japanilainen. Tarkempaa selitystä tästä tapahtumasta hän ei kertonut.

Varmaan muistat sen sinisen viivan Berliinin muurissa ja siihen liittyvän tarinan.

Uskomatonta oli katsella, kuinka innokkaasti turistit kiipesivät lavoille, joita oli rakennettu muurin viereen, joista pääsi katselemaan sosialistista realismia. Varmaan olisi pitänyt jonottaa toista tuntia tätä ihanuutta katsomaan päästäkseen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Miksi sitä sosialistista realismia piti niiltä telineiltä katsoa? Chekpoint Charlielta Friechrichstassella kun suomalaisena pääsi yli rajan ja pystyi asiaan paljon syvällisemmin tutustumaan paikan päällä? Pääsi muuten takaisinkin, vaikka passissa olikin BRD:n oleskelulupa.

Tapani Lahnakoski

Oletin, että kirjoituksestani selvisi, että en minä noille lavoille jonottanut, tuskin siellä jonotti kovin moni muukaan suomalainen. Pikemminkin nauratti noiden jonojen pituus. Toki minulla ei olisi ollut aikaakaan lähteä tutustumaan naapurin oloihin sillä reissulla.

Näit varmaan sen leveän, sinisen viivan muurissa, tunnetko sen syntytarinan?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #14

Tarkoittanet sitä sinistä viivaa, joka tänäpäivänä kuvaa sitä paikkaa, jossa muuri aikanaan kulki? Viiva on maalattu katuun esimerkiksi Brandenburin portilla paikkaan, jossa muuri aikanaan kulki?

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #15

Siitä viivasta en tiedä mitään, mutta voin olettaa syyn, miksi se on siihen maalattu ja sinisellä värillä.

Tämä tarkoittamani n. 10 cm leveä pensselillä maalattu viiva oli itse muurissa. Sen maalasivat kaksi pikkupoikaa ja muistaakseni ehtivät maalata lähes ympäri muurin, mutta jossain vaiheessa muurin vain itäpuolelta avattavasta salaovesta, joita oli useita, tuli naapurin sotilaat ja kaappasivat pojat mukaansa. En muista tarkkaan, mutta vuosikausia pojat joutuivat vankeina virumaan ennen palautusta vanhemmilleen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #16

Tätä keromaasi tarinaa en tunne ollenkaan. Ettei vain olisi kyseessä urbaani legenda?

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #17

Ei missään tapauksessa. Itsehän näin sen leveän, sinisen viivan muurissa, ehkä -86 tai -87. Opas kertoi tarinan, jonka kuulin itse, tuskin siis mitään urbaania legendaa. Etkö itse nähnyt tätä leveää raitaa, kun paikalla kävit useasti?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #18

Kävin usein 79.luvulla ja 80-luvulla, mutta tarkennan, useita kertoja 80-luvun alkupuolella. Sittemmin olen käynyt myös Berliinissä, montakin kertaa, mutta muurin murtumisen jälkeen. Ole ystävällinen ja anna joku linkki tähän sinuun "siniseen viivaasi".

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #19

Tämähän ei liity mihinkään linkkiin, vaan kuten kerroin, omiin muistikuviini. Olen todella sen sinisen raidan nähnyt ja kertomani tarina on oppaalta kuulemani. Jos nyt muurin paikka on merkitty sinisellä viivalla, voinet kuvitella, miksi se on juuri siten merkitty.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #22

Niinpä niin. Itse en tarinaa ole koskaan kuullut. Siksi ilman mitään näyttöä pidän sitä urbaanilegendana.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #23

Pidät siis itse näkemääni sinistä raitaa muurissa urbaanina legendana, vai kuinka?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #24

Käytin apunani herra Googlea jonkun aikaa, ja hän ei tuntenut tarinaasi sinisestä viivasta.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #25

Edelleen siis väität, että olen nähnyt harhoja. Jos sinulla on pitkäaikaisia kontakteja Berliiniin, kannattanee kysyä heiltä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #26

En suinkaan epäile sinun nähneen näköharhoja. Enemmänkin epäilen kuulemasi tarinan totuudenperäisyyttä, koska en asiaa hetken tutkineena löydä sille mitään perusteita. Siksi niitä perusteita sinulta olen useaan kertaan jo kysellytkin?

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #27

Kuten kerroin, opas tämän sinisen raidan synnyn minulle silloin kertoi, joten sen kummempaa todistetta en voi sinulle antaa sen synnystä. Raita oli kyllä rajusti graffiteilla peitelty, joten voi olla, että et sitä havainnut, jos kukaan ei siihen kiinnittänyt huomiotasi.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #28

Kävin kyllä kaupunkikiertoajelullakin, mutta tarinaa sinisestä viivasta ei sen kierroksen opas kertonut.

Tapani Lahnakoski

Niin. olihan koko muuri graffiteilla töhritty, mutta kyllä se sininen raitaa siitä silti erottui.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tätä tarinaa en ole ennen kuullut. Siksi pyydän sinua lähettämään asiasta jonkunlaisen linkin.

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

Hassunhauskan ristiriitainen vaalimuistelokuvaus sekin, kuinka kommarivaaleissa oli lyijykynällä merkitty lipukkeeseen oletettu voittaja valmiiksi, ja jos halusi äänestää vastaan, piti käydä äänestyskopissa kumittamassa numero pois. Kumitusalusta oli legendan mukaan kovaääninen, jotta rapina paljastaisi mahdollisen kansanviholliskumittajan.
No, juju tarinassa on siinä, että eikös jo koppiin meno paljastanut luokkatietoisuuden polulta harhautuneen toverin...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

DDR-kansalaiset kyllä kävivät äänestämässä, mutta koskaan en muista kerrotun sitä, kuinka suuri osa kansasta olisi "yhtenäislistan" hyväksynyt.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

DDR:ssähän oli jopa kansallisdemokraattinen puolue entisille kansallissosialisteille.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Jokaiselle jotakin ja oltiin niin demokraattisia että.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset