plukkala

Venäjä varautuu Suomen etelärannikon haltuunottoon?

Sotahistorian dosentti Markku Salomaa julkaisi perjantaina kirjan "Kylmän sodan toinen erä". Sen mukaan Putin vahvisti Venäjän uuden meridoktriinin 26.07. Kaliningradissa. Doktriinin mukaan Venäjän on kaikissa tilanteissa turvattava meriyhteys Kaliningradiin, jossa sijaitsee Venäjän Itämeren laivaston esikunta ja sen toinen päätukikohta.

Kirjan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että Venäjä varautuu kriisitilanteessa ottamaan hallintaansa Suomen etelärannikon Virolahdelta Hankoon. Lisäksi Venäjän on vallattava Ahvenanmaa, Ruotsin Gotlanti ja Tanskan Bornholm.

Doktriinia ei ole esitetty julkisesti, vaan Salomaa kertoo saaneensa tiedot läntisistä tiedustelulähteistä ja keskustelleensa muiden tutkijoiden kanssa. Asiaa on hänen mukaansa pohdittu paljon tutkijoiden keskuudessa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015120920799966_uu.shtml

Kirja antaa paljon pohdittavaa puolustusvoimille ja politiikoille valmisteltaessa seuraavaa maan puolustusselontekoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Jos Venäjä toimisi näin, se tarkoittaisimyös Helsingin miehittämistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niillähän on jo siellä tukikohtana kokonainen jättihalli.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Eipä taida aivan riittää doktriinin tarkoituksiin?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Melkoinen asearsenaali sinne kuitenkin voisi salakuljettaa lavatehostetarvikkeina.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #12

Ei sittenkään riittäisi doktriinin tarkoituksiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Ei tietenkään, mutta voisi olla apuna miehityksessä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #14

Toki, mutta siihenkin Suomi voi varautua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Tartteeko strategisia kohteita kaupata?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #20

Tuskinpa ainakaan sitä hallia voi kovin strategisena kohteena pitää?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Minä voisin kuvitella monenkinlaista käyttöä. Atomivoimalallakin voisi olla strateegista merkitystä ja maalueitakin on hankittu sieltä sun täältä, saaristosta ja lentotukikohtien läheltä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #22

Epäiletkö tosissasi, ettei asiaan ole asiaakuuluvilla tahoilla olekiinnitetty huomiota?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Kai sitä on jo havahduttu Ukrainan tapahtumien takia. Eikö valtio pakkolunastanutkin jotain myynnissä olluttaa kohdetta?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #25

Jos tarkoitat Saimaalla myynnissä ollutta aluetta, syntyi siitä kylläkin vapaaehtoinen kauppa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #26

Hyvä niin, mutta pakkolunastusmahdollisuudesta oli puhetta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #28

Kyllä näin oli. Mutta syntyi kuitenkin vapaaehtoinen kauppa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Kysymys kuuluu: miten Suomen tulisi tässä tilanteessa menetellä kun kerran olemattomia optioita kummempaa kättäpidempää ei oikeasti ole käytössä? Miten vaara ja vastakkainasettelu torjutaan?

Kissa pöydälle. Maamme viimeaikaisen liittoutumisjahkailun tässä vaiheessa näyttäisi olevan korkea aika tuoda reilusti esille mitä ilmeisin mutta pitkälti vaiettu varteenotettava vielä todennäköisesti avoin optio. Venäjä-johtoiseen puolustusliittoratkaisuun hakeutumista ei jostain syystä ole vielä käsitelty julkisessa keskustelussamme yhtä kattavasti ja avoimesti kuin nyt jo takaperoiseksi koettua, lähtökohtaisesti huonosti jäsentyvänä näyttäytyvää ja kaukaisen teoreettisesti argumentoituvaa natopohdintaa, ks. tarkemmin http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198745-l...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Uskon, että tämäkin asia tuo vauhtia Suomen Nato-keskusteluun.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Jos Suomi antaa Venäläisten laivojen kulkea rauhassa, niin Venäjällä ei ole tarvetta yrittää valloittaa Suomen etelärantaa. Meinaan siinä yrityksessä voi käydä huonosti ja lisäksi Suomenlahti saattaa täyttyä merimiinoista niin, että sekaan ei mahdu edes soutuvene. Jos Nato ahdistaa Venäjää, niin miksi hankkia vielä Suomi siihen ylimääräiseksi riesaksi. En ymmärrä näiden Nato-intoilijoiden logiikkaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Suurvallat pelaavat harvoin kriisitilanteissa jos-perusteilla. Ne pyrkivät mahdollisimman suureen varmuuteen. Eivät ne näitä doktriineja huvin vuoksi kirjoittele.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Siis suosittelet Viron ja Latvian ja Liettuan myöntyvyyspolitiikkaa ja yya:ta Hitlerin liittolaisen Neuvostoliiton kanssa 1940? Toki nuo maat välttivät siten talvisodan, johon taipumaton Suomi joutui, mutta joutuivat neuvostofasistisikojen ja itäimperialistien miehittämiksi ja myös sakunatsien ylimarssimiksi ja sitten takaisin neuvostofasistinatsien miehityksen ikeeseen puoleksi vuosisadaksi...

Eikä tosiaan Suomi ollut liittoutunut silloin 1939 kun ry**ä-armeija hyökkäsi saksalaisten Molotov-Ribbentrop-liittolaistensa tuella. Ehkä siksi menetimme Karjalankin - muistatko edes miltä alkuperäinen Suomineito näyttää? Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen 2017 mennessä sen olisi hyvä tulla tutuksi, ks. esim. http://www.facebook.com/Viestihopeat.fi

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Suomen on syytä varautua kaikenlaisiin maan alueellista koskemattomuutta ja itsenäisyyttä vaarantaviin uhkiin. Tämäkin asia on siksi huomioitava seuraavassa puolustusselonteossa erittäin tarkasti.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#6

Missä Suomi voi 'antaa' tai taata venäläisille laivoille kulkuoikeuden rauhassa paitsi omalla merialueellaan?

Ison kriisin sattuessa muut kyllä pitävät huolen ettei Suomenlahden kv merialue ole välttämättä itänaapurin paateille turvallinen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Niinpä, Suomenlahden eteläpuolella on Natomaa Viro.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Ajatus, että voisimme pysyä lännen ja Venäjän välille syntyneen konfliktin sattuessa sen ulkopuolella, on lapsellinen. Se mitä voimme tehdä on pyrkiä diplomatian avulla estämään tuollaisen konfliktin syntyminen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kuten kirjoitin, tällainen skenaario antaa sekä puolustusvoimille että politiikoille melkoisen määrän pohdittavaa.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Puolustusvoimille Salomaan esittämä skenaario ei ole uusi, ja siellä sitä on ihan varmasti jo pohdittu ja pohditaan jatkuvasti. Jos ei pohdittaisi, niin se olisi virkavirhe, kuten Salomaa toteaa Iltalehden jutussa.

Ongelma on Lukkalan mainitsemat poliitikot. He eivät pohdi. Monestakin syystä. Asia ei useimpia poliitikkoja kiinnosta, koska monikulttuurisuudesta ja turvapaikanhakijoista on helpompaa ja näyttävämpää riidellä. Ja mikä ei kiinnosta, siitä ei haluta edes ottaa selvää. Joukossa on hälyttävän paljon niitä, joiden kiinnostus sekä kapasiteetti havainnoida ja tehdä johtopäätöksiä nykyisestä turvallisuusympäristöstämme on kauniisti ilmaistuna rajallinen. Sanoisin että näitä on parlamenttimme enemmistö. Väitteeni perustuu eduskuntavaalien 2015 ehdokashaastatteluihin ja mm. Yle:n vaalikoneesta löytyviin vaaliehdokkaiden Nato-perusteluihin. Siellä ne ovat Yle:n nettisivustolla edelleen nähtävillä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #33

Olen varma, että puolustusvoimat ovat tähänkin skenaarioon varautuneet. Puolustusvoimien tehtävänä on varautua kaikkeen mahdolliseen.

Ongelmana ovatkin juuri politiikot, jotka eivät näe eivätkä edes halua nähdä suurta turvallisuustilanteen muutosta Itämeren alueella ja laajemminkin. Juuri siksi pidän hyvänä, että Salomaa omalta osaltaan tuo Suomen hiipumassa olevaan Nato-keskusteluun lisää täydentäviä näkökulmia.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Lapsellinen on Lars-Erik!
Samaa lapsellisuutta on tämän päivän finnofobisten suomalaisten jankuttaa, että maamme olisi voinut jättäytyä puolueettomaksi v. 1941.
Puolemme oli valittava, ja päätetty valinta oli siinä tilanteessa ainoa oikea.
Puolueettomuuden mahdollisuuden olivat Saksa ja Neuvostoliitto meiltä evänneet.

Meidän diplomatiamme ei asiassa paljon auta suuremman revohkan mahdolliseen syntyyn.

Salomaan kirja täytyy ehdottomasti lukea!

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kirja on ehdottomasti luettava, siitä olen kanssasi samaa mieltä.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Siinä vaiheessa kun Venäjä hyökkää Bornholmiin syttyy viimeistään NATOn ja Venäjän välinen sota. Tällaisesta Itämeren alueella käytävästä sodasta ei. Suomikaan pysty pysymään ulkopuolisena.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tätä Bornholmin valloitusta pidin itsekin vähän outona asiana doktriinissa juuri mainitsemastani syystä. Mutta kyllä Ahvenanmaan, Gotlannin ja Suomen etelärannikonkin Venäjän haltuunotto merkitsisi Natolle suuria vaikeuksia Balttian puolustuksen osalta.Tällaisessa tilanteessa Suomi ei missään tapauksessa voisi jäädä sotaa sivusta katsovaksi jo omien alueidensa puolustamisen takia.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Käytännössä tuo valtaaminen tulisi toteuttaa ennen kuin Suomessa tapahtuu yleinen liikekannallepano. Venäjän resurssit toteuttaa tuo hanke ovat rajalliset, jos he samaan aikaan hyökkävät Gotlantiin ja Baltian maihin. Luultavasti tällöin myös Puola ja Venäjä alkaisivat taistelemaan Kaliningradin alueesta.

Suomen tämän hetken puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on noin 230000 sotilasta. Jos nuo joukot ehditään pistämään aseisiin, niin Suomen etelärannikon miehittäminen tulisi paljon vaikeammaksi kun siinä tapauksessa, että Venäjä pystyisi yllättämään Suomen.

Jos Venäjä tosissaan toteuttaisi Suomen etelärannikon miehittämisen, niin se tarkoittaisi lopullista kuoliniskoa Suomen puolueettomuuspolitiikalle. Tässä välissä voidaan esittää vertaus, että monet Euroopan maat, kuten Belgia, Alankomaat, Tanska, Norja, Baltian maat ja Suomi, uskoivat puolueettomuuspolitiikkaan ja muiden maiden rauhantahtoon I maailmansodan jälkeen. Näistä maista vain Suomea ei vieras maa pystynyt miehittämään.

Nämä muut maat ovat oppineet menneisyydestään, että yksin ja puolueettomina ne ovat heikkoja ja haavoittuvia, mutta osana sotilasliittoa niillä on kyseisen sotilasliiton tuki takanaan. Ulkopuolisilta tahoilta on hyvin riskialtista alkaa testaamaan, että uskottava tämä ulkopuolinen tuki on. Parhaassa tapauksessa (mikä on hyvin epätodennäköistä) ulkopuolinen taho pystyisi valloittamaan kohdemaan, mutta huonoimmassa vaihtoehdossa (paljon todennäköisempi vaihtoehto) ulkopuolinen taho, omalla uhkarohkealla ulkopolitiikallaan olisi sytyttämässä laajaa sotaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Doktriinissa kyllä esitettiin asia niin, että valtaamisen tulisi tapahtua yllätyksenä. Mutta harvoin kriisi syntyy yhdessä yössä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Yllätyksenä tuo valtaus on ainoa konsti edes puolijärkevästi toteuttaa kyseinen hanke. Yllätysetukin voidaan menettää ennenaikaisesti sen jälkeen kun operaatio on käynnistetty.

Jos Venäjä joskus tulisi toteuttamaan sen, niin kyseisen operaation 24 ensimmäistä tuntia tulisivat luultavasti olemaan ratkaisevia operaation onnistumisen tai epäonnistumisen kannalta. Suomenlahden rannikon valtaaminen ja sen jälkeen hallussapito itärajalta Hankoon tulisi olemaan aika haastava tehtävä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #29

En edes näe kovin järkevänä moisen operaation toteuttamista. Se aiheuttaisi välittömästi suursodan, ja sen jälkeen aluieden hallussapito tulisi vielä vaikeammaksi. Tarkoitan tätä nyt mukaanlukien Ahvenanmaan, Gotlannin ja Bornholmin. Bornholm on osa Natomaa Tanskaa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #31

Käytännössä olet oikeassa. Tuollainen operaatio sitoisi aika paljon venäläisjoukkoja, jos se haluttaisiin toteuttaa. Jos Venäjän näkökulmasta häämöttäisi suursota, niin he luultavasti tarvitsisivat joukkojaan muilla rintamilla. Jos NATO:n lisäksi myös Suomesta ja Ruotsista tuli noiden operaatioiden seurauksena Venäjän vihollisia, niin heidän asemansa Itämerellä heikkenisi huomattavasti.

Kenties tehokkain tapa turvata Kaliningradin huolto olisi maateitse Valko-Venäjän ja Liettuan läpi, sillä merellinen huoltoreitti olisi paljon vaarallisempi etenkin, jos Ruotsi sallisi NATO-maiden käyttää Gotlannin valloituksen jälkeen omalla alueellaan olevia sotilaskenttiä siihen, että NATO saisi Itämeren ilmaherruuden.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #32

Tällä maareitilläkin tulisi vastaan Natomaa Liettua?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kuuntelin tuo Salomaan haastattelun eilisessä ajantasassa, pisti mietteliääksi ja palautti mieleen edesmenneen sotaveteraani-isäni kannanoton, kun hän totesi "ettemme taas jäisi yksin" perustellessaan myönteistä kantaansa NATO:n liittymisestä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Toivottavasti hänen kirjansa herättelee muitakin ajattelemaan asiaa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Doktriini on kyllä esitetty julkisesti, linkki 46-sivuiseen dokumenttiin löytyy presidentinhallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://kremlin.ru/events/president/news/50060 . Pikaisesti tekemäni haun mukaan dokumentista ei löydy mainintaa Kaliningradista.

Joka tapauksessa Suomenlahdelta Itämerelle kulkeva vesiväylä on Venäjälle strategisesti niin tärkeä, ettei maan sotilasjohto varmastikaan epäröi sen valvonnan varmistamista myös maalta käsin kansainvälisen jännityksen kiristyttyä riittävästi. Ja Baltian maiden ollessa Natossa asia hoituu luontevimmin Suomenlahden pohjoispuolen kautta.

On hyvä, että Markku Salomaa muistuttaa meitä tästä tosiasiasta nyt kun kiristymisen merkkejä on ilmassa aivan riittävästi. Meidän onneksemme tosin Itämertä eteläisempien merialueiden tuntumassa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Toivottavasti Markku Salomaan kirja herättää riittävästi poliittisia päättäjiä asian syvälliseen pohdintaan. Puolustusvoimissa on sitä varmasti paljonkin pohdittu. Ja ellei ole, on se virkavirhe, juuri kuten Salomaa kirjoittaa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Eihän tässä ole mitään uutta. Puolustusvoimien ns. uusi taistelutapa olettaa että rintaman syvyys on nykyään noin 300 km. Linnuntietä Miehikkälästä on matkaa Loimaalle noin 300 km. Seuraavassa sodassa taisteltaneen koko Etelä-Suomen alueella.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Puolustusvoimien kannalta asiassa tuskin onkaan mitään uutta. Mutta Suomen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun se tuo kyllä aikaisemmin julkisuudessa käsittelettömän näkökulman.

Petteri Hiienkoski

Kirjan kirjoittaja on liikkeellä tarkoitushakuisesti. Lisäksi hän nojaa tarkemmin määrittelemättömiin "läntisiin tiedustelulähteisiin", joiden "vuotaminen" ei-Nato maahan kuuluvalle tutkijalle herättää omat kysymyksensä. Hän ja hänen viiteryhmänsä ovat niitä, jotka vuosien ajan ovat yrittäneet ujuttaa Suomea Natoon.

Vastuullisen tutkijan odottaisin tuovan julkiseen keskusteluun taustoittavaa tietoa, joka auttaisi suurta yleisöä ymmärtämään Suomen turvallisuusympäristöä osana laajempaa suurvaltapoliittista todellisuutta.

Venäjän on kaikissa tilantessa turvattava strategisten ydinaseidensa vastaiskukyky. Tätä ei Suomessa haluta ymmärtää.

"Juurettoman Nato-keskustelun vaietut ulottuvuudet"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Kaliningradin merkitys liittyy tähän. Tässä tarkoituksessa Venäjän yhteyksien turvaaminen Jäämerelle on epäilemättä kuitenkin tärkeämpi asia meriyhteys Kaliningradiin.

Mitä epävarmemmaksi Suomi Venäjän turvallisuuspolitiikan kannalta muuttuu, sitä enemmän sen on varauduttava eliminoimaan Suomen kautta konfliktitilanteessa mahdollisesti muodostuva uhka. Vaikka Venäjällä olisi suunnitelma Suomen etelärannikon miehittämisestä, ei siinä olisi mitään yllättävää eikä ihmeellistä. Yllätävänä ja ihmeellisenä pitäisin sitä, ellei Venäjällä olisi suunnitelmia Pohjois-Suomen miehittämiseksi.

Jos suunnitelma etelärannikon miehittämiseksi on vahvistettu vasta viime heinäkuussa, on vaikea olla yhdistämättä sitä nykyisen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kompurointiin. Sehän alkoi jo hallitusohjelman onnettomista linjauksista ja konkretisoitui pian sen jälkeen surullisen kuuluisassa Etyj-konferenssin viisumijupakassa.

"Tuleva hallitus törmäyskurssilla Venäjän kanssa?"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

"Ulkopolitiikka tuuliajolla"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Jos hallitus muuttaa puolustuslakia julkisuudessa esitetyllä tavalla, siitä seuraa se, että Venäjän tarve konkretisoida suunnittelmiaan Suomen sotilaalliseksi eliminoimiseksi mahdollisen konfliktin varalta, kasvaa.

"Puolustuslain muutos horjuttaa turvallisuutta"
http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Maatamme ollaan ajamassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisesti huonoon suuntaan. Vastaavaa on historiassa tapahtunut aiemminkin. Neljän lapsen isänä toivoisin, että siitä olisi otettu oppia, ettei maatamme ajettaisi taas kerran onnettomaan sotaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Esität kirjan kirjoittajan olevan liikkeellä tarkoitushakuisesti? Epäilet suomalaisen tutkijan mahdollisuutta saada "läntistä tiedustelutietoa" tilanteessa, jossa EU:n molemmat tiedustelujohtajat ovat suomalaisia? Lisäksi Nato antaa tiedustelutietojaan myös kumppanimailleen. Lisäksi perustelematta haluat antaa Markku Salomaasta ja hänen viiteryhmästään kuvan Nato-haukkoina.

Salomaan kirja (en ole vielä lukenut), täydentää varmasti juuri sitä julkisen keskustelun tarvitsemaa taustatietoa Suomen ja Itämeren muuttuneesta turvallisuustilanteesta.

Puolustusvoimat ovat tilanteesta varmasti tietoisia, mutta juuri nyt ennen uuden turvallisuuspoliittista selontekoa, kirja on tarpeellinen ja osaltaan tärkeä.

Petteri Hiienkoski

Jokainen aihepiiriin perehtynyt tietää kirjoittajan vahvan Nato-orientaation.

Jos Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto toteaa Natolta saatavien tiedustelutietojen olevan niukkaa, tuskinpa yksittäinen tutkija saa sitä senkään vertaa.

Suomen olisi syytä vahvistaa omaa tiedusteluaan, kuten TP on todennut. Riippuvaisuus Naton tiedustelulähteistä altistaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon myös niille tulkinnoille, jotka on määritelty rajojemme ulkopuolella.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Petteri Hiienkoski: "Riippuvaisuus Naton tiedustelulähteistä altistaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon myös niille tulkinnoille, jotka on määritelty rajojemme ulkopuolella."

Tuo on kummallinen väite. Altistaa millaisille tulkinnoille? Avaisitko hieman ja perustelisitko tuota lausettasi, kiitos.

Minusta kun tilanne juuri nyt on valitettavasti sellainen, että Suomi jää osattomaksi elintärkeästä reaaliaikaisesta turvallisuuspoliittisesta tilannekuvasta, jonka saannin mahdollistaisi vain Nato-jäsenyys. Ihan hyvä sinänsä, että valtiojohtokin on tilanteen tunnistanut ja tunnustanut.
Nykyisessä tilanteessahan meille tosiaankin yritetään syöttää tulkintoja, jotka on määritelty rajojemme ulkopuolella. Suuressa kaalimaassa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #47

Kaikki Suomen julkiseen turvallisuuspolittiseen keskusteluun tuleva lisätieto on tarpeellinen sen näkökulmasta riippumatta. Tämä Salomaan kirja täydentää tuota tietoa ja avaa myös tavallisille kansalaisille erilaisia uhkakuvia, joihin Suomen on syytä varautua.

Hiienkoski ilmeisesti olettaa, että kaikki erilaiset uhkakuvat ovat koko kansalle selvät, ja se voi päättää jo tältä pohjalta kantansa Natoon. Mahdollisesta Natoon liittymisestähän on luvattu järjestää kansanäänestys. Juuri siksi kirja on erinomaisen tarpeellinen tiedon lisääjä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Hiienkoski, olen kanssasi samaa mieltä siitä, että Suomen on syytä vahvistaa omaa tiedusteluamme. Lisääntyvä oma tiedustelutieto täydentää ja vahvistaa muualta saatavan tiedon antamaa kokonaiskuvaa.

Se tiedustelutieto, jota Suomi saa Natolta, tuskin on aivan niin niukkaa, mitä yrität kertoa. Lisäksi ohitat kokonaan EU:lta saatavan tiedustelutiedon. Sekin on muuten "läntistä tiedustelutietoa".

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Myös Nato-kenraali varoittaa mahdollisesta Venäjän mahdolliselta Itämeren sulkemiselta.
http://www.bild.de/politik/ausland/russland/ostsee...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset