plukkala

Kesäaika, sata vuotta

Sata vuotta sitten siirrettiin kelloja ensimmäisen kerran kesäaikaan. Se tapahtui pääsiäisenä 1916.

Joitakin asioita, jotka otettiin käyttöön jo keisarillisessa Saksassa, on vieläkin käytössä. Toinen on kesäaika ja toinen kuohuviinivero. Kesäajalla haluttiin säästää sähköä ja kuohuviiniverolla tukea keisari Wilhelm II:n haluamaa voimakasta laivastoa.

Vuonna 1916 pääsiäinen oli huhtikuun lopulla. Silloin keisarillisella Wilhelm II:n määräyksellä määrättiin kelloja siirrettäväkisi 30. huhtikuuta klo 23 tunnilla eteenpäin. Maailmansota oli kestänyt jo kaksi vuotta ja usko sen nopeaan päättymiseen oli jo menetetty. Saksassa talouselämä oli muutettu palvelemaan sotataloutta. Mutta jo siihen aikaan oli pula energiasta, lähinnä sähköstä. Siitä syystä valtakunnan johto päätti kesäaikaan siirtymisestä. Sen piti säästää energiaa. Lisä valoisa tunti työn jälkeen olisi voitto, sitä suurempi, mitä lähemmäksi keskikesä tulisi.

Saksan kanssa liittoutuneet Habsburgien kaksoismonarkia Itävalta-Unkari ja Romania tekivät saman muutoksen Saksan kanssa yhtäaikaa kuten myös liittoutumaton Alankomaat. Muutamia kuukausia myöhemmin myös sodan vastapuoli, Ranska ja Iso-Britania, siirsivät myös kellojaan eteenpäin.

http://www.sueddeutsche.de/politik/sommerzeit-als-der-kaiser-die-zeitums...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kesäaika on siis sata vuotta vanha keksintö. Kuitenkin siitä taitetaan peistä yhä vuosi toisensa jälkeen.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Suomen oloissa on kyllä vaikeata keksiä järkevää syytä kellojen siirtämiseen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ja siitähän nyt taas kiistellään?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kesäaikajärjestelyn tarkoituksena on saada kesän ajan aamuinen valo vastaamaan paremmin aktiivisia valveillaolotunteja ja työskentelyaikoja kouluissa ja työpaikoilla. Valoisat tunnit "säästetään" iltaan sen sijaan, että ne kuluisivat "hukkaan" ihmisten vielä nukkuessa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Sähkön säästön kannalta asialla oli myös suuri merkitys. 100 vuotta sitten valaistussähkön osuus koko kulutuksesta oli suhteessa monin kertainen verrattuna nykypäivään.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä on perusteluja, miksi kellonviisareiden siirtely on pölkkypäistä: http://timouotila1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuu...

Kellonviisareiden siirtely haittaa vakavasti kansainvälisiä yhteyksiä nykyään, jolloin voi samalla sekunnilla ottaa puheluja ulkomaille ja kuunnella radiolähetyksiä eri puolilta maailmaa.

Erityistä haittaa aiheuttaa se että eteläisellä pallonpuoliskolla siirrytään näin keväällä talvi- eli normaaliaikaan - mutta ei tietenkään samana päivänä kuin meillä siirrellään kellon viisareita kesäaikaan. Aikaerot vaihtelevat siten muutaman päivän välein sinne ja tänne. Ota siitä sitten selvää!

Noita globalisaation hankaluuksia ei voitu aavistaa v. 1916. Tuo päivänvalon säästäminen voitaisiin hoitaa paljon kätevämmin muuttamalla kesäajalla työpäivä tuntia aikaisemmaksi. Siis työpäivä alkaisi jo klo 7 eikä vasta klo 8 ja päättyisi jo klo 15 eikä vasta klo 16. Silloin säästyisi aurinkoisia tunteja vapaa-ajalle.

On siis pölkkypäisyyttä siirrellä kellon viisareita v. 2016.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tämä työaikojen muuttaminen kellon kääntämisen sijasta on mielenkiintoinen näkökulma asiaan. Mutta auttaisiko se näitä globalisation ongelmia? Nyt täytyy tietää, mitä kello missäkin maassa on. Tässä työaikojen muuttamistapauksessa täytyisi tietää vastaavasti mikä minkäkin maan työaika kulloinkin on?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Lukkala, #7.
Työkontaktit ovat vain yksi osa tätä ongelmaa. Tärkeämpiä ovat nykyajan some, radio- ja tv-lähetykset, jotka eivät ole riippuvaisia kyseisen maan työajoista. Niiden ajat eivät muuttuisi kaksi kertaa vuodessa niin kuin nykyään.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #8

En ymmärrä, miten asia vaikuttaisi some, radio- tai tv-lähetyksiin? Some on auki 24/7 ja radio- ja tv-lähetykset voit halutessasi katsoa halutessasi muulloinkin kuin ne suorana lähetetään?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset