plukkala

Saksassa suuria puolueitten välisiä kannatussiirtymiä

Saksassa on kuluneella vaalikaudella tapahtunut eri puolueiden välillä poikkeuksellisen suuria kannatussiirtymiä. Syksyllä 2013 pidetyissä Liittopäivävaaleissa selviytyi parlamenttiin vain neljä puoluetta maan 5%:n äänikynnyksen takia. Silloin äänistä sai CDU/CSU 41,5% ja SPD 25,7%. Muut Liittopäiville yltäneet puolueet olivat die Linke ja Vihreät. Muut jäivät äänikynnyksen alle.

Poliittininen tilanne on hallituskauden aikana Saksassa muuttunut merkittävästi. Pääsyynä tähän lienee pitkittynyt EU:n talouskriisi ja turvapaikanhakijoiden massamaahanmuutto. Viimeisempien mielipidemittausten mukaan molemmat nykyisessä hallituksessa istuvat puolueet CDU/CSU ja SPD ovat kokemassa merkittävän tappion Liittopäivävaaleissa viimeisimpien mielipidemittausten mukaan. CDU/CSU on menettämässä kannatuksestaan 6-9 %-yksikköä. SPD puolestaan 4-6 %-yksikköä. Vihreät ovat nostamassa kannatustaan muutamalla  %-yksiköllä ja die Linke näyttäisi kannatuksensa osapuilleen säilyttäneen.

Nyt tutkimusten mukaan Liittopäiville on nousemassa kaksi uutta puoluetta. FDP (vapaat demokraatit) näyttäisi palaavan Liittopäiville yhden vaalikauden poissaolon jälkeen noin 7%:n kannatuksella ja täysin uutena puolueena parlamenttiin nousisi myös AfD 10-13 prosentin kannatuksella.

http://www.wahlrecht.de/umfragen/

On kuitenkin hyvä huomata, että nykyisellä hallituskokoonpanolla, CDU/CSU ja SPD (suuri koalitio), on vieläkin enemmistö Liittopäivillä 52-56%:n kannatuksella. Voi kuitenkin olla, että seuraavien vaalien jälkeen Saksassakin on syytä valmistautua siihen, että hallituksessa voi olla useampiakin kuin kaksi puoluetta mukana.

Seuraavat Liittopäivävaalit ovat Saksassa syyskuussa 2017.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

No vaaleihin on vielä aikaa 17kk. Paljon ehtii vielä tapahtua sitä ennen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ihme, ettei Saksassa ole vaadittu äänikynnyksen mataloittamista tai poistamista.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kaikessa keskustelussa, jota Saksassa olen vuosikausia seurannut, en asiasta ole havainnut merkkiäkään. Saksassa mielipidetutkimuksissa on mukana myös Sonstige (muut). Sen ryhmän kannatus Saksassa on pyörinyt 6%:n ympärillä.

Kai äänikynnyksen tarkoituksena on ollut puoluekentän pirstaloitumisen ehkäiseminen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Saksan talous porskuttaa ja valtion budjetti on ylijäämäinen.

Paljon ehtii tapahtua vielä runsassa vuodessa maailmanpolitiikassa, joka
vaikuttaa mm. liittokansleri Merkelin asemaan. Merkelin puolue on tällä hetkellä selvästi Saksan suurin puolue.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kieltämättä näin on CDU/CSU on Saksan selvästi suurin puolue. Mutta CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n puheenjohtaja Horst Seehofer on jo esittänyt myös mahdollisuutta siihen, että CSU levittäytyisi omana puolueenaan koko Saksaan? On selkeästi kitkaa CDU:n ja CSU:n välillä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

CSU:n puheenjohtajana toiminut Franz Josef Strauß (pj 1961-1988) voisi olla
liittokansleri Merkelille vaikea henkilö, jos vaikuttaisi ajassamme.

CSU:lla oli yksinään enemmistö Baijerissa aina vuoteen 2008 saakka.

CDU:lla ja CSU:lla on yhteinen puoluekokous ja yhteistyö on kiinteää liittovaltion tasolla. Enpä usko, että kummankaan etu on muuttaa nykyistä käytäntöä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #7

Eipä ennen Seehoferin tämänvuotisia kommentteja mahdollinen CSU:n leviäminen koko liittotasavaltaan koskaan aikaisemmin liittotasavallan historiassa ole ollut esillä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #7

Jossittelu on turhaa, mutta olen samaa mieltä siitä, että Merkel toimisi toisin, jos Strauss olisi edelleen ns. puikoissa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #9

Mahdollista. Olihan Strauss aikanaan unionipuolueiden voimahahmo, vaikkei koskaan liittokansleriksi noussutkaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #7

Itse asiassa Liittotasavallan historian aikana maassa on ollut liittokanslereita ainoastaan kahdesta puolueesta. Paikka on ollut CDU:n hallussa yhteensä 48 vuotta 67:stä vuodesta. SPD:llä puolestaan 19 vuotta. Mainitsemasi CSU:n voimahanmo Strauss oli unionipuolueiden kansleriehdokkaana kerran 1980 liittopäivävaaleissa. Unionipuolueet hävisivät ne vaalit ja SPD jatkoi hallituksessa yhdessä FDP:n kanssa ja Helmut Schmidt jatkoi kanslerina niiden vaalien jälkeenkin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Hienoa, että joku on liputtaa Saksan talouden menestymisen puolesta!

Itse kaipaisin isänmaallisia otuksia, jotka pohtisi Suomen talouden eduista.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Baijerilainen CSU on koko historiansa ollut selkeästi vanhoillisempi kuin muualla Saksassa toimiva CDU. Tämän kertaiset erimielisyydet kohdistuvat Merkelin talous- ja pakolaispolitiikkaan. Seehofer on selkeästi kriittisempi maahanmuuttajia kohtaan kuin Merkel.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jotenkin "unohdit" eniten kannatusta kasvattaneen AfD:n kokonaan kirjoituksestasi?

Se vain alleviivaa sitä, että olet asenteellinen.

Se - asenteellisuus - ei ole väärin. Mutta turha yrittää esittää olevansa silloin "puolueeton".

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Luepahan kirjoitukseni uudestaan. Jo otsikossa on AfD:n kannatuksen nousu sisällä. Lisäksi erikseen mainitsen sen, että AfD on näillä näkymin nousemassa uutena puolueena Liittopäiville 10-13%:n kannatuksella.

Lisäksi olen kirjoittanut US-puheenvuorossa varmasti kaikkein eniten AfD:stä ja sen kannatuksen kasvusta. Pikaisen laskelmani mukaan olen kirjoittanut vuosien varrella tänne puheenvuoroon yli 40 avausta tai muuten AfD:tä sivuavaa kirjoitusta. Vai en huomio AfD:n kannatuksen kasvua? Sinäkin voisit joskus ennen enterin painamista hetken miettiä

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset