Kuka myikään "Suomen"?
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo käsityksensä hallituksen suunnittelemasta kehitysyhtiöstä valtion omistamien yritysten ja osakkaiden hallinnointiin blogissaan muutama päivä sitten.
http://anttirinne.fi/tuliko-kehitysyhtiosta-vain-myyntiyhtio/
Hän kertoo kyseessä olevan myyntiyhtiö, jonka tarkoituksena on valmistella sen hallintaan siirrettäviä yhtiöitä vain myyntikuntoon. Virallisemmin SDP ottaa asiaan kantaa huomenna tiistaina.
Iltasanomien Mika Koskinen kertoo tänään kommentisssaan, että valtionomaisuutta on myyty ennenkin. Vuodesta 1991 lähtien yhteensä 17,5 miljardin euron edestä. Pääsääntöisesti näiden myyntien aikaan SDP on ollut hallituksessa ja usein heillä on ollut myös valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin salkku.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001180206.html
Ymmärrän toki sen, että SDP on nyt oppositiopuolue. Sen tehtävänä on tietysti arvostella hallitusta sen tekemisistä, mutta samalla omien tekemisten unohtaminen? Onko se sitten uskottavaa oppositiopolitiikkaa?
Näitä SDP:n omistaohjauksesta vastaavia ministereitä tänä aikana ovat olleet mm. Antti Kalliomäki, Erkki Tuomioja, Sinikka Mönkäre ja Sirpa Paatero.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka,
totuuden nimissä kannattaa muistaa erityisesti Paavo Lipponen. Hänhän on ylivoimainen tässä asiassa. – Et kai tarkoituksella ”unohtanut”? – Lipponenhan oli vuorineuvosten ja kymmenen perheen lemmikki; ja tietenkin kokoomuksen.
Nimenomaan Lipposen politiikan jälkiä Rinne nyt koettaa paikkailla.
Ilmoita asiaton viesti
Omassa kirjoituksessani en suinkaan halunnut Paavo Lipposen osuutta ohittaa. Kyllä se aloituksessani tuli selkeästi esiin.
Ilmoita asiaton viesti
Demarit ovat kovasti olleet myymässä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on, mutta oppositioaikana asiasta ei meteliä pidetä?
Ilmoita asiaton viesti
Niin että kun on hölmöilty aikaisemmin, niin pitää hölmöillä myös tulevaisuudessa?
Ilmoita asiaton viesti
Eli uskot, että SDP on juuri kokenut jonkinlaisen ”valaistuksen”?
Ilmoita asiaton viesti
Ovatko demarit väärässä arvostellessaan myyntiaikeita?
Eikö myyntiaikeita saisi arvostella, koska demarit?
Ilmoita asiaton viesti
Arvostella toki saa, mutta siinä arvostellessaan kannattaa myös muistaa omat tekonsa. Muistaakseni Sipilä totesi kehitysyhtiön muodostamisesta, että se ei ole sama asia kuin myyntiaikeet?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti demarien mielestä heidän ollessaan oppositiossa ei lypsävää lehmää saa myydä. Mutta silloin kun he puolestaan ovat hallituksessa, sen lehmän myynti on kannattavaa ja jopa tarpeellista?
Ilmoita asiaton viesti
Yhtään niin isänmaallista puoluetta ei taida olla eduskunnassamme, etteikö suostuisi kansallisomaisuuttamme myyntiin yhtä tyhmästi kuin Eesau Vanhassa Testamentissa. Hänhän myös antoi pois perintöosansa lautasellisen soppaa saadakseen. Tästäkin syystä ei äänioikeuden käyttö oikein enää kiinnosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä, tämä asetelma oppositio/hallitus eri puolueiden välillä tilanteen muuttuessa ei kovin paljon puolueiden loogisesta pitkäjänteisestä politiikasta kerro. Ei ainakaan positiivisessa mielessä.
Ilmoita asiaton viesti
Ulf Sundqvist suorastaan ylpeili muistelmissaan sillä, miten hän osapuilleen keksi koko ajatuksen valtion omaisuuden myymisestä. Taoin lukiessani terävästi päätä seinään. Tuli mieleeni Erkki Raatikaisen huolestunut lausunto siitä, miten Sundqvist oli valittu pääjohtajaksi pankkiin, jossa olivat kaikki hänen rahansa.
Ei tästä kuitenkaan Antti Rinnettä pidä syyttää.
Ilmoita asiaton viesti
En tietenkään ole arvostelemassa enkä syyttämässä ainoastaan Antti Rinnettä. Kysymys on enemminkin eri puolueitten itsestään antamasta kuvasta riippuen siitä, onko puolue hallitukseesa vai oppositiossa.
Puolueet luottavat kovasti siihen ”tunnettuun” äänestäjän muistiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkein selkeimmin tämä oppositio/hallitusaseman muutos näkyy juuri nyt Perussuomalaisten politiikassa.
Ilmeisesti äänestäjät eivät kuitenkaan vielä ole unohtaneet Perussuomalaisten oppositiopuheita, koska puolueen kannatus on hallitusaikana vuodessa puolittunut?
Ilmoita asiaton viesti
Se on poliittisessa debatissa kyllä hyvä muistaa, että milloinkaan ei isänmaan omaisuutta ole myyty enempää kuin demaripääministerin 8 vuotisena hallituskautena.
Se että demarit nyt myyntiaikeita esittävät absoluuttisena pahana, on hiukan kaksinaamaista.
Mutta itse en todellakaan kannata sellaisia hasardeja, mitä sähköverkot, antenniverkon ylläpito ja Kemiran myynti ovat olleet. Mutta ei valtionomistus itseisarvokaan ole. En esimerkiksi ymmmärrä, miksi valtion pitäisi omistaa viinaa valmistavaa yhtiötä senttiäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä oli syynä tämän aloituksen tekemiseen. Jotenkin tulee mieleen vanha sanonta: ”Älä tee niin kuin minä, vaan niin kuin minä sanon”?
Ilmoita asiaton viesti
Näissä hallituksissa joissa demarit olivat mukana ja valtion omaisuutta myytiin on kuitenkin hyvä muistaa, että näissä kaikissa oli porvarienemmistö, demarit vähemmistössä. Mitä ja ennenkaikkea miksi myytiin, se näkökulma Koskisen kommentista puuttuu kokonaan. Kyllä nuo myynnit aiheuttivat kovaakin kritiikkiä demarien kentällä ja virheitä myynneissä ja varsinkin optioden luomisten osalta tehtiin, turha sitä on kiistää, mutta ei samoja virheitä pidä toistaa, on sitten hallituksessa tai oppositiossa. ”Sipilän ajatus siitä, että paikataan menojen ja tulojen välinen aukko myymällä omaisuutta, on idioottimainen” Toteaa Kalle Isokallio tämänpäiväisessä IL:n kolumnissaan.
Ilmoita asiaton viesti
On syytä muistaa se, että Paavo Lipponen oli kahdessa näistä hallituksista pääministerinä, ja kuten ensimmäisessä kommentissani mainitsin, hyvin usein valtion omistajaohjausministerin paikka oli SDP:llä. Täytyy mennä historiassa lähes 50 vuotta taaksepäin, ennen kuin löytää Suomesta viimeksi olleen vasemmistoenemmistöisen eduskunnan.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten totesin, virheitä valtion omaisuuden myynneissä tehtiin, mutta virheistä pitää ottaa opiksi ja siksi vaatimus, että demareiden olisi nyt oltava hiljaa menneitten virheiden vuoksi, joihon demarit eivät yksin tietenkään ole syyllisiä, on kohtuuton ja jopa vahingollista. Kun tätä elämää on jo kohtuullisesti tullut elättyä niin ainakin itse olen tekemäni virheistä oppinut enemmän kuin koulunpenkillä konsanaan ja tämän soisin myös yleistyvän politiikan teossa, myönnetään virheet, korjataan jos on mahdollista ja otetaan opiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen meistä tekee virheitä, minäkin. Niistä tuleekin oppia, mutta ei siten, että antaa muille ohjeita kertomatta aikaisemmin itse tekemistään virheistä, kuten Rinne nyt blogissaan toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän siinä on, että demarit eivät myönnä tehneensä virheitä. Rinne voisi sanoa että demareiden 20 vuoden aikana harjoittama kansallisomaisuuden myynti muiden puolueiden (paitsi persut) kanssa on ollut virhe ja siitä pitää kansakunnan oppia.
Voisi myöntää senkin, että Lipposen ajan kansallisomaisuuden myynnit olivat paitsi mittavia, niin erityisen vahingollisia.
Rinne ja demarit saisi arvostusta tälläisellä ulostulolla. Sen sijaan että moittivat hallitusta, joka ei ole myynyt vielä mitään.
Suomeksi sanottunahan demarit tekevät halpaa kaksinaamaista populismia omaisuuden myynnillä. Eivät myönnä omia virheitään ja suurta osallisuuttaan myynneissä, mutta antavat ymmärtää että hallitus myy pohjavedetkin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen amaa mieltä edellisen kanssa.
Mutta tuollainen valikoiva muisti on muissakin puolueissa yleistä. Mauri Pekkarinenkaan ei enää muista, miten hän oli ministerinä puoltamassa ja hyväksymässä yhtiöherrojen päätttömän kalliita optiopalkkioita.
Siitä ajasta, josta kerrotaan kirjassa ”Kuka tarvitsi Pentti Kouria” ei mikään puolue näytä muistavan yhtään mitään, eikä ainakaan kokoomus taida olla ottanuut siitä edes opikseen.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä, että tässä kaikkia puolueita koskevasta asiasta, yritin jo yhdessä kommentissani kertoa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin, populismistahan tässä nyt on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
17,5 miljardia euroa kuulostaa melko vaatimattomalta. Soklin fosfaatti yksinään vastaa osapuilleen tuota summaa. Kittilän kulta….
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä!
Ilmoita asiaton viesti
Eihän Demareilla ole enää mitään ideologiaa tai poliittista suuntaa, se nyt on tullut jo selväksi kaikille, ketkä politiikka hiukankaan ovat seuraanneet. Rinteen blogi on hyvä esimerkki samanlaisesta populismista, jonka avulla persut nousivat.
Rinne ja Demarit ovat nyt sellaisessa tilanteessa, että kaikkea liikkuvaa on ammuttava ja toivottava, että kansa toisenkin kerran uppoisi populismin suohon.
Omat virheet ja on oppositiossa aina helppo unohtaa ja esittää köyhän ja eläkeläisen ystävää, jos ihmiset vaivautuisivat hiukan tutkimaan edellisten hallitusten toimia, niin voisi ne silmätkin avautua.
Se on se yleisin tekosyy, jonka Arto Granlund edellä esitti, aina löytyy se valitus, että emme olleet pääministeripuolue, oli kyse sitten melkein mistä tahansa, tämähän on selvä osoitus siitä, että ei ole niin väliä mitä päätöksiä tehdään, kunhan saamme olla hallituksessa.
Aivan sama tilanne on varmaan persuilla edessä, ja melko varmasti samanlaista tekosyiden viljelyä on tulossa, jos oppositio kutsuu.
Ilmoita asiaton viesti
Eiväthän Perussuomalaiset tarvitse tähän edes oppositioasemaa. Näinhän he selittävät jo nyt hallituksen päätöksiä. ”Kyllähän me, mutta ne muut”!
Ilmoita asiaton viesti
SDP ja Rinne muuttivat taktiikkaa viime kesän jälkeen. He näkivät, ettävihreiden kannatus nousi tasaisesti, kun he räksyttivät ja arvostelivat hallitusta kaikestamahdollisesta ja mahdottomasta. SDP muutti taktiikkaa ja kannatus alkoi nousta.
Tämä kertoo jotakin suomalaisesta oppositiopolitiikasta, mutta kyllä se kertoo jotakin myös suomalaisista äänestäjinä.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään oppositio pääsee haastamaan hallitusta valtion omistajaohjauspolitiikasta.
http://yle.fi/uutiset/oppositio_paasee_haastamaan_…
Toivottavasti muistavat haastaessaan omat tekonsa niissä hallituksissa, joissa ovat olleet mukana.
Ilmoita asiaton viesti