plukkala

Suomen turvallisuuspolitiikka Brexitin jälkeen

Brexitin myötä EU menettää suurimman sotilasmahtinsa. Samalla Lissabonin sopimuksen turvalauseke EU-jäsenmaille menettää suuren osan painoarvostaan.Tämä asettaa Suomen turvallisuuspolitiikan aivan uuden tilanteen eteen.

Arno Kotro omassa blogissaan kyseenalaisti kansanäänestyksen ulko- jaturvallisuuspoliittisissa päätöksissä. Hän myös perusteli kirjoituksensa erinomaisesti. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on asioita, joita on mahdotonta avata yleiseen keskusteluun. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisessa kansanäänestyksessä Suomen Nato-jäsenyydestä suomalaisetkin joutuisivat tekemään päätöksensä puutteellisin tiedoin ainoastaan tunteen pohjalta.

http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219035-jotain-iloa-brexitistakin

Britanian päätös muuttaa Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta oleellisesti. Myös Ruotsin ilmoittama kanta siitä, ettei se ole valmis Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusliittoon vahvistaa tätä käsitystä. Tämä asettaa valtiojohdolle paljon pohdittavaa. Toivottavasti ratkaisu ei ole tunteen pohjalta kansan tekemä päätös Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, vaan tässä päätöksessä käytetään edustuksellista demokratiaa, jolloin päättäjillä on myös riittävästi tietoa käytössään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

On toki asioita, joista päättämiseen kansanäänestyskin soveltuu, mutta ne asiat eivät koske ulko- eikä turvallisuuspolitiikkaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eihän EU ole mikään sotilaallinen puolustusliitto, vai onko vain kuvitelmissa ?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Lissabonin sopimukseen liittyy turvalauseke, joka velvoittaa antamaan apua muille jäsenmaille. Ranska esimerkiksi pyysi tähän lausekkeeseen vedoten apua maahan kohdistuneiden terrori-iskujen jälkeen. Kysymyksessä ei ole tietenkään puolustusliitto, mutta jos joku jäsenmaa joutuu jonkinlaisen hyökkäysen kohteeksi, velvoittaa sopimus muut jäsenmaat jonkinlaisen avun antamiseen. Avun laadusta toki päättää kukin jäsenmaa itse. Mutta esimerkiksi huoltovarmuusasioissa sillä voi olla merkitystä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Brexit muuttaa koko Euroopan turvallisuustilannetta oleellisesti. Siksi varmasti Kremlissä nyt juhlitaan?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Veikkaan samaa. Tosin Kremlin iloa himmentää valtion kassan pohjan häämöttäminen. Putin ei näe presidenttinä brittien lähtöä , mutta joku yhtä pökiö näkee.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

En lähtisi Putinin eroa ennenaikaisesti ennustamaan. Kieltämättä kyllä kassan pohjan näkyminen voi kyllä asiaan vaikuttaa. Mutta historiassa usein valtionpäämiehet ovat hakeneet juuri lähtönsä edellä sitä ulkoisesta vihollista saadakseen omalle vallalleen jatkoajan?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Mitään yhtenäistä kordinaattoria ei ole, vaan tässäasiassa jäsenvaltioilla onkin itsenäinen päätösvalta, eli kulkevat kuten elimäen lampaat, myötätuntuo tosin tulee kuten talvisodassa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kirjoituksessani tarkoitinkin juuri sitä sitä, että sekin vähä merkitys, joka lausekkeella on, menettää Brexitin myötä suuren osan painoarvostaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kansanäänestyksien myötä Suomen turva- ja ulkopoliitiikka muodostuisi erilaisten tarkoituhakuisten lobbarien temmellyskentäksi. Jos päätettävistä asioista on mahdotonta antaa kaikkea päätökseen tarvittavaa tietoa, ei siihen voida soveltaa kansanäänestystä!

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Onhan se niin merkittävä menetys EU:n tuvallisuuspolitiikkaan tuo Brexit, että varmasti ne turvalausekkeet joutuvat hiukan outoon valoon.

Natokeskustelu varmasti kiihtyy, uskoisin, että sinne se suunta on, se on eri asia sitten koska.

Kansanäänestys on tuossa tapauksessa varmaan välttämätön, en usko sellaista poliittista rohkeutta miltään puolueelta löytyvän, että tuon päätöksen tekisi. Tai ehkä löytyy yhdeltä, mutta ei useammalta.

Kansalta ei voi kysyä kaikkea, ihmisille pitäisi painottaa, että vaalit ovat sitä varten että päätöksentekijät silloin valitaan, ikävä kyllä kansa ei toimi äänetyksissä rationaalisesti.

Jos kansanäänestyksessä kysytään pitääkö verorasitustasi keventää, se varmasti saa äänivyöryn, ja jos seuraavaksi kysytään pitääkö terveydenhuolto hoitaa yksityisen vai julkisen kautta, vastaus on julkisen. Nämäkin äänestykset kumoavat toisensa, mutta ei sitä kansa äänestäessään ymmärrä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tuot selkeästi esiin kansanäänestysten ongelmat. Varsinkin sellaisista asioista, joiden kaikkia taustoja ei voida avata.

Mahdollinen Nato-jäsenyys tulee päättää ilman kansanäänestystä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Niin pitäää, mutta ennen vaaleja pitää sitten kansan tietää mikä on minkäkin puolueen kanta asiaan.

Nythän se kanta on häilyvä.

En usko että ilman kansanäänestystä menee, rohkeus puuttuu.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #12

Toimintaympäristö on Brexitin jälkeen oleellisesti muuttunut. Se varmasti jonkin ajan sisällä voi muuttaa puolueittenkin Nato-kantoja.

Kiireen tullessa menee varmasti ilman kansanäänestystä?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset