*

plukkala

Tuomiojan avaus ensi askel blokkipolitiikkaan?

SDP:n kansanedustaja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja teki SDP:n Pohjanmaan piirin 110-vuotisjuhlassa Seinäjoella eilen avauksen yhteistyön tiivistämisestä SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton välillä. Tuomioja totesi näiden kolmen puolueen toimineen suurissa asioissa hyvin yhtenäisesti samankaltaisen politiikan perusnäkemyksen pohjalta. Tuomiojan mukaan SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton tulisi yhdessä hahmottaa ja koota yhteiset tavoitteet seuraavaa hallitusta varten. Puolueiden tulisi myös sitoutua yhteiseen ohjelmaan.

http://yle.fi/uutiset/sdpn_tuomioja_rakentaisi_oppositiolle_yhteisen_ohj...

Tämä olisi Suomessakin ensi askel kohti samankaltaista blokkipolitiikkaa, jota Ruotsissa on harjoitettu jo jonkin aikaa. Siellä SDP, Vihreät ja vasemmistopuolue ovat muodostaneet oman blokkinsa ja porvaripuolueet omansa. Ruotsidemokraatit eivät kuulu näistä kumpaankaan.

Jos Suomessakin siirryttäisiin vastaavaan järjestelmään, se selkeyttäisi tilannetta äänestäjille ennen vaaleja. Jos kahdella blokilla olisi kummallakin oma selkeä ohjelmansa, jota ne aikovat hallituksessa ollessaan toteuttaa, tietäisi äänestäjä ainakin sen, mitä on odotettavissa antaessaan äänensä. Nythän ennen vaaleja äänestäjä äänestää ikäänkuin sokkona tietämättä millainen hallitus vaalien jälkeen muodostetaan.

Yllättävää Tuomiojan avauksen jälkeen oli se, että ensimmäisenä sitä oli torppaamassa Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Ihmettelen miksi? Eihän asia mielestäni mitenkään kuulu Perussuomalaisille?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/201872-timo-soinilta-tyly-arvio-erkki-tu...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (93 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Myöskään SDP:n Lasse Lehtinen ei ilmeisesti pitänyt Tuomiojan avauksesta.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Uudistavaa ja raikasta poliittista kulttuuria olisi, jos nämä kolme puoluetta määrittelisivät yhteiset tavoitteet mitä edistää yhdessä. Kyse on puolueiden välisestä luottamukseen perustuvasta toiminnasta ja toisaalta äänestäjiin luottamuksen rakentamisesta. Sitoutumisesta etukäteen toisiinsa saavuttaakseen oman tavoitteensa auttamalla muuta kahta saavuttamaan niiden omat. Tälläinen koaliitio pakottaisi muut puolueet käytännössä liittoutumaan myös jonkin ohjelman taakse tai yksittäisen puolueen hyväksymään "kolmikannan" ohjelma.

Kepu oli Koiviston aikana laatinut kassakaappisopimuksen eli perinteitä kyllä löytyy. Erona tässä olisi, että ohjelma tulisi äänestäjien arvioitavaksi.

Tottakai yhteiseen ohjelmaan sitoutumisen voidaan arvioida vievän äänestäjiä, mutta myös vaihtoehto vie eikä tuo. Ihmiset haluavat äänestää omien tavoitteidensa puolesta, jos tietävät niiden vovian mennä läpi. Nyt ihmiset äänestävät puolueita vastaan, mitkä ihmettelevät miksi politiikka ei kiinnosta ihmisiä.

Vihreillä on nyt into päällä. Vallan himo sokaisee. Ajatuksena lienee, että kosiskelemalla kansaa katteettomilla lupauksilla päästään varmimmin hallitukseen. Näinhän se on ennenkin mennyt ja kansalle riittänyt. Mutta käy kuin persuille. Kestävä kannatus ja äänestäjien luottamus saavutetaan toteutuvan politiikan tekemisen kautta ja sitoutumalla lupauksiinsa. Vaikka vihreiden nykyinen tai tuleva pj. Tuomiojan ehdotusta vastustaisikin, puoluehallituksen pitäisi olla kaukaa viisas.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kommenttisi kanssa on helppo olla samaa mieltä. Blokkipolitiikka avaisi äänestäjille sitä, mitä antamalla äänensä voi saada, paljon paremmin kuin nykyisellä tavalla.

Myös kommenttisi vihreiden osasta olen kanssasi samaa mieltä. Ville Niinistö on nyt niin voimansa tunnossa, että on jo julkisesti on kertonut Vihreiden tähtäävän pääministeripuolueeksi.

Myös demareiden sisällä ainakin Lasse Lehtinen on ilmoittanut, ettei hän halua SDP:n tekevän yhteistyötä kommunistien kanssa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

En voi myöskään olla ihmettelemättä Soinin voimakkasta puuttumista asiaan? Pelkääkö hän moisen puolueiden välisen yhteistyön jotenkin vaarantavan perussuomalaisten asemaa?

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Hassu pelko, kun Perussuomalaiset itse sahaavat omaa oksaansa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ymmärrän kyllä Ville Niinistön reaktion, vihreäthän ovat omasta mielestään "ei oikealla, ei vasemmalla, vaan edessä" muita huomattavasti "parempia ihmisiä" oleva puolue, vaikka todellisuudessa vihreät elävät menneisyyden kaipuussa ja etsivät ratkaisuja nykyisyyteen menneisyydestä. Ymmärrän Tuomiojan huolen, kepun ajaessa monissa asioissa kokoomuksesta oikealta ohi, vaarana on Suomen muuttuminen pohjoisesta hyvivointiyhteiskuntamallista riistokapitalismin taistelutantereeksi, tätähän enteilee mm. julkisen terveydehuollon alasajo yksityisen tieltä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ottamatta enemmin kantaan tämän Tuomiojan hahmotteleman puolueblokin politiikkaan pidän sen syntymistä hyvänä asiana ainakin äänestäjän kannalta. Toivottavasti sille syntyy myös porvarillinen vastablokki.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kun katsoi Suomenmaan uutisia niin siellä on suhtauduttu varsin nihkeästi, Demokraatissa Rinne mielestäni melko varovaisesti.

Soinin vastahankaisuus selittynee kannatusluvuista:

(Taloustutkimuksen tj.) Pajunen latoo tiskiin lahjomattomia lukuja elokuulta 2015.

– Työväestön keskuudessa ps:n kannatus putosi kuukaudessa 29 prosentista 11 prosenttiin, ja samaan aikaan se nousi demareilla 16,2 prosentista 29 prosenttiin. Se on ihan peilikuva.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000124466...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Perussuomalaisillaon suuri ongelma kannatuslukujensa kanssa. Ehkä Soini pelkää sitä, että mahdollinen blokkipolitiikka johtaisi perussuomalaiset samaan asemaan kuin ruotsidemokraatit ovat Ruotsissa?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

No jos PS:n kannatuslukemat eivät nouse ja seuraava EK-vaalitulos jää vaatimattomaksi niin Soini katunee puheitaan takiaispuolueista.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #11

Juuri siitä kenkä ilmeisesti puristaakin?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Valtakunnallinen vaaliliitto ja yhteinen vaaliohjelma näille puolueille, niin nähdään kuinka käy, kun äänetäjät saavat päättää, kommunisteja ei tarvitse ottaa mukaan nimistä riippumatta.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Kyllä rautakourat tuolla pajoilla tykkää

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tapani, kyseessä on aloite, joka voisi muuttaa toteutuessaan Suomessa merkittävästi tapaa hoitaa poliittista päätöksentekoa.

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Kyllä mä Pekka sen ymmärsin, mutta rautakourat ei välttämätä tehtailla välitä vihreästäpolitiikasta jos työväen puolueet alkaa sitä lähestyä.
Niiden huumorintaju on aika suppeata vihreydelle :)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #14

Tapani, jos demarit, Vihreät ja Vasemmistoliitto tekevät yhteisen ohjelman vaaleja ajatellen, siinä kyllä otetaan huomioon muidenkin ajatukset kuin ainoastaan Vihreiden. Tuomiojan mukaan kaikkien näiden kolmen puolueen tulee siihen ohjelmaan myös sitoutua.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #16

Sitoutuminen saattaa pelästyttää, mutta niinhän nytkin hallituksen ohjelmaan Sipilä on sitouttanut hallituspuolueet. Ruodussa pysyvät, vaikka vain Perussuomalaisten kannatusluvut ovat, mitä ovat. Sitä se sitoutuminen pahimmillaan merkitsee.

Suomi, vähäväkisenä maana, on hämmentävän monipuolueinen, kuin tilkkutäkki. Puoluetukien perässäjuoksijat haluavat hinnalla millä tahansa säilyttää oman puolueensa. Lasse Lehtisenkin olisi jo hyvä katsoa kauemmaksi kuin puolueestaan saatuihin etuihin.

Kansalaisten on vaikea löytää paikkaansa, siksi liian moni 'nukkuu' ja sehän on demokratialle kauhistus.

Minusta olisi hyvä ottaa keskusteluun mukaan myös kirkko ja kirkkoon kuuluminen. Miten tuo näkökulma vaikuttaisi äänestäjiin, jotka haluavat olla kirkon jäseniä.

Jutta Urpilainenhan kantoi kaulassaan ristiä ja on ilmeisen uskonnollinen demari. Sen sijaan Vasemmistoliitossa uskontoa vieroksutaan. Vihreistä en tiedä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #24

Jos monipuoluemaassa kuten Suomessa ei halua sitoutua yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa, voi sitten sen yhteistyön unohtaa, silloin omat vaikutusmahdollisuudet myös vähenevät. Jokaisella puolueella on omat arvonsa, joita ne pyrkivät kunnioittamaan. Se rajoittaa osaltaan niiden yhteistyökummaneiden löytymistä. Yhteistyöhön kuuluu myös kumppanin arvojen kunnioittaminen.

Suurista linjoista on kuitenkin mahdollista sopia ilman riitoja. Suomessa uskonvapaus, hyvä näin. Mutta uskonto mielestäni ei ole se tärkein asia politiikassa.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #29

Kiitos Pekka, palautteestasi!

Mietin tuota uskonnon merkitystä politiikassa. Uskonnon- tai uskonvapaus (ovat ilmeisimmin eri asioita) vaikuttavat, mutta jostain kumman syystä, suomalaisessa politiikassa uskolla ja uskonnollisuudella on hyvinkin vahva kaikupohja.

Olen vakuuttunut, että Keskustapuolueen kannatus olisi huomattavasti pienempi ilman pohjoisen lestadiolaista yhteisöä. Myös Kokoomuspuolue on tässä kontekstissa varteenotettava.

Olenko väärässä?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #37

Lestadiolaisen liikkeen vaikutuksesta Keskustan politiikkaan olen kanssasi samaa mieltä. Mutta Kokoomuksen osalta en niinkään. Aikanaan perustettiin Kristillinen liitto ja sen nimi muuttui sittemmin Kristillisdemokraateiksi. Kokoomuksesta kaikkein eniten uskontoa painottavat siirtyivät tähän varsin pieneen puolueeseen. Kokoomus on käsitykseni mukaan nykyisin varsin liberaali keskusta-oikeistolainen puolue.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #38

Keskustalainen pääministeri Sipilä voi hyvin kannattajiensa alueella. Kokoomus on omalta osaltaan saanut lestadiolaisen liikkeen kannatusta, ainakin Pohjois-Suomessa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo edustanee pohjalaista kulttuuria, joka on hvyinkin uskonnollinen (körtit). Hänen edustuskulujensa 'kauhistelua' on käyty iltapäivälehdissä olletikin, että tunnistettaisiin miehen vakaumuksellisuus.

Uskonnollisuus on Suomessa edelleen vahva vaikutin. eikä sitä kannata unohtaa pohdinnoissa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #39

Kuten jo kerran kommentoin, uskonto ei mielestäni ole, eikä voi olla politiikan teossa mikään ratkaiseva asia.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #40

Kyllä ainakin oli 70-luvulla SMP-läisiä erotettiin rauhanyhdistyksistä elleivät julkisesti luopuneet puolueesta, kyllä täällä Pohjolassa on kokoomuslaisia mukana Rauhanyhdistyksissä, olipa aikoinaan yksi kansanedustajakin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #39

Orpo on tietääkseni satakuntalainen, enkä ole kuullut körttiläisyydestä hänen yhteydessään.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #42

Olet Seija. aivan oikeassa. Orpo on satakuntalainen, syntynytkin Köyliössä.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #42

Tuula, kiitos oikaisustasi! Satakuntalaiset eivät edustane mitään vanhasuomalaista uskonnollisuutta. Vai, tiedätkö paremmin?

Onhan kuitenkin mahdollista, että tietynlaisiin uskonnollisiin arvomaailmoihin liitynnäisyys voi näyttäytyä poliittisena käyttäytymisenä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #46

Seija on kuitenkin Seija. Politiikassa ei myöskään ole syytä hakea syytä aina uskonnosta.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #38

Kokoomus ei ole keskusta-oikeistolainen puolue - kokoomus on myötäilevä puolue, joka nyt joutuu elämään Keskustan hallitusohjelman pihdeissä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #49

Politiikassa Suomen kaltaisessa monipuoluemaassa on aina hallitus, joka koostuu useista puolueista. Suunnitellaan ja sovitaan hallitusohjelma johon jokainen hallituspuoluepuolue sitoutuu. Jos sitoutuminen jonkun osalta prttää, ei Suomessa ole enää hallitusta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #49

Eiköhän tuo koske pikemminkin perussuomalaisia.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #54

Ilmeisesti silloin, kun Kokoomus oli pääministeripuolue, muut puolueet olivat Kokoomuksen pihdeissä?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tässä tapauksessa Ruotsista ei kannattane ottaa blokkipolitiikan mallia, niin surkeaan jamaan ruotsalaiset ovat tältä osin saattaneet vasen+oikea blokkinsa.
Kansalaiset näet saattavat aistia vaaran jo ennen poliitikkoja...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tiedä häntä? Ruotsissa äänestäjät jo ennen vaaleja tietävät, millaista politiikkaa haluavat, toisin kuin Suomessa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kun seuraa naapurin tilannetta ja politiikkaa, niin juuri sitä eivät äänestäjät aavista, millaista politiikkaa on odotettavissa, vaikka he itse tietäisivät, millaista politiikkaa haluavat. Allianssin tuki rakoilee ja kannatuslukemat ovat heitelleet jo pitemmän aikaa yllätyksellisesti, sanoisin.

Jos brexitin on sanottu kaduttaneen äänestäjiä (mikä ei pidäkään paikkansa), vielä todellisemmin kuluneet pari vuotta ovat ns. kaduttaneet Ruotsin äänestäjiä gallup-käyrien perusteella.

Suomessakin liike on ollut suurta. Murroskaudesta voisi ehkä jo puhua?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #64

Ei Ruotsissa ole viime vaaleihin verrattuna kovinkaan suuria muutoksia tapahtunut, ainakaan viimeisimmän löytämäni gallupin luvuilla. Sverigedemokraattien tuloskin on taas liki 2014 vaalien luokkaa, pudotusta huippulukemasta n. 10 %-yksikköä.

http://www.dn.se/nyheter/politik/c-rycker-fram-i-n...

https://sv.wikipedia.org/wiki/Riksdagsvalet_i_Sver...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #66

Tässä useamman eri mittauslaitoksen tuloksia Ruotsin puolueista, pitemmältä ajalta:
http://status.st
Tulkinta vapaa... ;-)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #69

Siellä näyttäisi kuitenkin olevan sama trendi:

Bland manliga LO-medlemmar rasar sympatierna för SD från 31,5 procent i november till 24,3 procent. Samtidigt stärks stödet för Socialdemokraterna i denna grupp från 38,5 procent i november till 45,0 procent i maj. Båda förändringarna är statistiskt säkra.

http://www.svd.se/mp-tappar-bland-unga-och-kvinnor...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #64

Rutsissa blogit julkaisevat yhteisen vaaliohjelman, jossa he kertovat etukäteen sen politiikan pääkohdat jo ennen vaaleja. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että kyseinen blokki voittaa vaalit ja muodostaa hallituksen.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Olisi hyvä asia, kun ajatellaan äänestäjän ''kuluttajansuojaa'' Ehkäpä tällainen antaisi äänestäjille ennen vaaleja sen oikean kuvan millaista politiikkaa tullaan harjoittamaan hallituksessa, jos tietty blokki voittaa.

Loppuisi ehkä se, että heti vaalien jälkeen jokainen puolue alkaisi toimia vallasta nauttiessaan ihan miten sattuu, ja samalla myös vähenisi se iänikuin hallituksen mollaaminen heti vaalien jälkeen.

Ikävä kyllä en hetkeäkään usko tällaisen läpimenoon, liian paljon on puolueilla sitä omaan napaan tuijottelua, ja taidetaan pelätä sitä totuuden ja selvän oman linjan kertomista ennen vaaleja.

Suomalaiset poliitikot ovat pelkureita ja puolueet eivät uskalla tehdä mitään liikkeitä ennen vaaleja, kun kuvittelevat, että joku sitten tästä linjasta vihastuu, eikä annakaan ääntään.

Siinä jää yhteiset asiat ja ideologia syrjään, kun valta häämöttää, eikä sitä haluta etukäteen kenenkään kanssa jakaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Joka tapauksessa Tuomiojalta rohkea ja raikas avaus. Toteutumisesta ainakaan aivan heti tulee mitään.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

En ymmärrä miksi kaikki pitää kuvitellan sen kautta mitä joku toinen tekee. Ruotsalaisten toteutus blokkipolitiikasta on heidän mallinsa. Välimuotoja on vaikka kuinka paljon toteuttaa yhteistä tavoiteohjelmaa.

Mitä eroa sillä on, lähteekö ennen vaaleja edistämään vasemman laidan kanssa jotain vai vaalien jälkeen oikean laidan kanssa? Ei noilla valintahetkillä pitäisi olla mitään merkityseroa.

Onko se niin, että kun haistattaa huilut äänestäjille vaalien jälkeen selitellen hallitusneuvottelujen ratkaisseen sen mille puolelle kellahtaa, jotenkin kunniakkaampaa kuin sanoa ennen vaaleja tekevänsä jonkun kanssa yhteistyötä.

Kyllä se taitaa vain olla niin, että vihreille on tärkeintä varmistaa valtaan pääsy ihan kenenkä kanssa tahansa, eikä niinkään tavoitteiden läpi saaminen. On muuten niin, ettei yhteinen tavoiteohjelma tarkoita sitä etteikö vihreät voisi mennä kokoomuksen kanssa hallitukseen, jos ohjelma ei saanutkaan kansalta tukea.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Puolueita niinkuin muitakin organisaatioita johtavat ihmiset. Jos on tulossa uusia kuvioita, nämä ihmiset lajityypilliseen tapaan lähestyvät asiaa oman asemansa kautta. Siksi kaikkien uudistusten läpivieminen on vaikeaa voimakkaan muutosvastarinnan takia,niin politiikassakuin yrityksissäkin.

Blokkipolitiikka selkeyttäisi Suomen poliittista karttaa merkittävästi ja äänestäjien kuluttajansuoja paranisi aivan uudelle tasolle.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Loistava avaus Tuomiojalta. Olen näillä palstoilla kannattanut ja suositellut Suomelle läntisten sivistyneiden demokratioiden mallisia blokkivaaleja jo ennen 2011 ja 2015 vaaleja. "Pääministerivaalit" ja "sekametelisoppahallitukset" ovat tuottaneet tämän kriisitilanteen, jossa kärvistelemme. Käsitykseni ei ole siitä muuttunut, vahvistunut vain:
http://timouotila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192584-...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kannatan vaaliblokkien syntymistä lämpimästi.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Pekka, kannatan! Nyt on sen aika ja uskon, että toteutuu!

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Käsityksesi kriisitilanteeseen joutumisen syystä jakaa aika moni. Itsekin olen tehnyt saman johtopäätöksen jo aiemmin.

Jotenkin ei vain mene näille puoluepamppuilla jakeluun, että vaikka hallitukseen ehkä pääsisi piirun verran useammin näiden sekametelihallitusten ja millon minkäkin kanssa kompuksessa ollen, niin todelliset askeleet eteenpäin ja tavoitteiden edistäminen jää nykyisellä tavalla saavuttamatta.

Hallitusneuvotteluissa tavoitteiden saavuttaminen on aina vaikeampaa kuin etukäteen liittoutumalla saman mielisten kanssa ja antamalla itse tuki niiden puolueiden tavoitteille. Hallitusneuvotteluissa neuvotellaan mahdollisia hallituskumppaneita vastaan, kun blokeissa jaetaan yhteiset tavoitteet sopien.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Blokkipolitiikka selkiyttäisi tilannetta merkittävästi. Hallitusten ohjelmatkin jo ennen vaaleja olisivat selvät ainakin pääkohdittain.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Onhan blokkijärjestelmällä selvät etunsa, mutta istuuko se Suomeen ja suomalaisiin puolueisiin.

Ja noiden puolueiden yhteiskannatus olisi jatkuvasti liian pieni muodostaakseen yksinään hallitusta. Olisi aina otettava joku iso tai keskikokoinen puolue mukaan, mikä muuttaisi hallitusohjelmaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Mistä tiedät, että puolueiden kannatukset pysyisivät blokkivaalijärjestelmässä nykyisinä?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Mistä arvelet että puolueet olisivat nykyisillä kannatusluvuilla halukkaita blokkeihin? Länsinaapurissakin tilanne on toinen, kummassakin blokissa yksi muita huomattavasti suurempi puolue.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #35

Hyvä kysymys? Kirjoitin jo yhteen kommenttiini, että ihmiset johtavat eri puolueita, ja lajityypilliseen tapaan nämä ihmiset lähestyvät tätäkin aloitetta lähinnä oman asemansa kautta?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #36

Tuskin se asemasta on kiinni, hankkeen tyrmännyt Ville Niinistökin vaihtuu ensi vuonna. Enkä usko keskustan ja kokoomuksenkaan innostuvan blokkiajattelusta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #41

Ville Niinistö ei tietystikään halua sitoa seuraajansa käsiä. Keskustan ja Kokoomuksen suhtautumisesta olen kanssasi samaa mieltä. Mutta Tuomiojalta varsin tuore avaus kuitenkin?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #43

Joku demari on mielestäni ehdottanut samaa aikaisemminkin, en vaan jaksa muistaa kuka.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #44

Oli kysymyksessä uusi tai uusvanha avaus, on se kuitenkin piristävä aloite.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #41

Niinkuin aiemmin todennut olen, eihän Tuomioja ole esittänyt blokkisysteemiä vaan yhteisen tavoiteohjelmasta sopimista.

Ei hän myöskään ehdottanut keskustaa tai kokoomusta tulemaan tavoiteohjelmaa tukemaan. Kolmen puolueen tavoiteohjelma ei tarvitse lupaa kokoomukselta tai kepusta.

Yhteisistä tavoitteista sopiminen ei tarkoita omista ohjelmista luopumista. Oletko sinä Seija vihreiden äärikaappioikeistoa, vai miksi väkisintulkinta ampuu varsinaisesta ehdotuksesta niin ylitse?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #56

Ei tietenkään. Mutta jos avaus veisi siihen suuntaan, en pitäisi sitä pahana.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #56

Aika pitkälle vietyä blokkipolitiikkaa se kuitenkin edustaa.

"Oletko sinä Seija vihreiden äärikaappioikeistoa, vai miksi väkisintulkinta ampuu varsinaisesta ehdotuksesta niin ylitse?"

Vihreiden äärikaappioikeistoksi ei oltukaan vielä tähän mennessä arveltu.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Vaaliblokkien tulo olisi kyllä suotavaa, ja Tuomiojan ulostulo kertoo myös hänen kyvystään hahmottaa muuttuvaa maailmaa. Mutta onko Vihreistä yhteistyöhön vasemmistopuolueiden kanssa, joille, varsinkin SDP:e vihreiden energia- ja teollisuuspolitiikka on myrkkyä. Entä kepu, olisiko se valmis heittämään lopullisesti Alkion "köyhän asialla" olemisen roskakoriin ja siirtyisi kokoomuksen rinnalle "pääomapuolueeksi" Soinin reaktion ymmärtää, "työväenpuolue ilman sosialismia" on loppuun kaluttu luu, jonka uskottavuus palkansaajien keskuudessa loppui samalla hetkellä kun persut istuivat hallitukseen, jonka ohjelma sisälsi ns.pakkolait.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Jos yhteistyötä eri puolueiden välille haluaa virittää, ensimmäinen ehto on se, että pitää neuvottelukumppania tasavertaisena neuvottelijana.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Blokit voisivat olla OK, jos vain äänestäjältä ei viedä nykyistä mahdollisuutta pudottaa epäsuosittu poliitikko halutessaan (eli mahdollisuutta ohjata äänensä jollekin muulle samassa puolueessa). Tämä pudotusmahdollisuus (toimii tietenkin vain joukkoilmiönä, yksittäinen äänihän voi mennä juuri "väärälle" henkilölle) on muovannut Suomen vaali-ilmapiirin aivan toisenlaiseksi kuin esim. Saksassa on. Siellä henkilömuutokset ovat aina liian myöhässä - vasta kun puoluekoneisto alkaa herätä.

Suomalainen "monipuoluejärjestelmä" on aika hyvä, parempi kuin kahden valtapuolueen johtama blokkailu. Ja blokeissa pitäisi olla pieni joustonvarakin. Voihan olla, että maailmantilanne muuttuu yhdessä yössä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Saksan vaalisysteemi eroaa suomalaisesta monin tavoin. Saksassa jokaisella äänestäjällä on kaksi ääntä. Toisella hän äänestää henkilöä ja toisella puoluetta. Hän voi myös jakaa äänensä ensin yhden puolueen ehdokkaalle. mutta äänestää puolueäänellään aivan toista puoluetta. Saksassa on myös viiden prosentin äänikynnys puolueille.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Vasemmistoliitosta on siirtynyt näkyviä vaikuttajia demareihin. Blokki helpottaisi Vasemmistoliiton asemaa suhteessa perinteiseen työväkeen. Nykyisellään Vasemmistoliitto on lähinnä opiskelijoiden ja vasemmistolaisesti suuntautuneiden toimihenkilöiden puolue. Semmoinen etujoukko.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Biokit selkeyttäisivät politiikassa monia muitakin asioita. Taitaa vaan Tuomiojan avaus kaatua voimakkaaseen muutosvastarintaan?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Muutosvastarinta ja se, että väärä henkilö tuli ja ehdotti. Ei millään voi innostua, jos ei itse asiaa pääse ensin ehdottamaan. Onhan se oleviin itseltä silloin pois, jos joku toinen ehtii ensin. Eikösteen niin?

Suomessa usko demokratiaan ei ole vielä päässyt juurtumaan vielä puolueväen sielunelämään, kun täytyy vaalia historiasta periytyviä käytäntöjä ja poliittista kulttuuria. Kv-politiikan piirissä yhteistyö ja erilaiset koalitiot, sopimukset ovat mahdollisia maiden välillä. Sanaan luotetaan ja yhteistä hyvää edistetään. Joskus jopa vihollismaiden välillä.

Kiipijäpuolueet Suomen poliittisella kentällä eivät pysty olemaan etukäteen edes siitä yhtä mieltä toistensa kanssa mistä ovat eri mieltä. Mutta heti kun tilaisuus sallii, ollaan valmiit tukemaan mitä vaan ja kenen kanssa tahansa. Uskottavaa, iloista, kehittynyttä ja nykyaikasta? Tuskimpa vaan. Aika paljon jää saavuttamatta, mutta minkäs teet.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #61

Onhan Suomessakin vaalien jälkeen aina saatu aikaan poliittinen hallitus, ennemmin tai myöhemmin. Silloin puolueet ovat löytäneet kipinän yhteistyöhön.

Äänestäjiä kohtaan olisi kuitenkin reilumpaa, että jo ennen vaaleja tietäisi, mitä äänestää. Nykyisinhän äänestetään sokkona tietämättä mitään siitä, millainen hallitus muodostuu ja mikä on sen ohjelma.

Siksi kannatan blokkipolitiikkaa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Hyvähän ajatus on, valitettavasti realistisesti täysin mahdoton. Äänestäjän kuluttajansuoja paransi, mutta yhdyn tässä maikkarin politiikantoimituksen esimiehen Timo Haapalan kantaan että kuolleena syntynyt ajatus.

Ihan jo päätöksentekokulttuurin osalta, joka noissa puolueissa on hyvin erilainen.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Miten erilainen päätöksentekokulttuuri vaikuttaa yhteisen ohjelman laatimiseen? Olen luullut ko. puolueiden joskus laatineen yhteisiä hallitusohjelmiakin kohtuullisen ongelmitta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Olisihan se suuri muutos puoluitten ja poliittisen päätöksentekokulttuuriin. Mutta maailmakin muuttuu koko ajan?

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Kun perussuomalaiset ja muut paremman väen porvaripuolueet vielä vuosi sitten hohkasivat blokkipolitiikasta, se oli ihqufantsua vapaus-demokratiaa.
Kun nyt meillä vasemmistolaisen roskasakin parissa ehdotetaan samaa, se muuttuu yhtäkkiä yökhyi-anarkiaksi.

Go figure.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tämä asia on silloin tällöin noussut poliittiseen keskusteluun. En pitäisi pahana sitä, että tällainen muutos tapahtuisi. Tosin paljon vettä todennäköisesti sitä ennen virtaa vielä Vantaassa.

Käyttäjän HenriMantysaari kuva
Henri Mäntysaari

Eikös nykyisiäkin hallituksia moitita siitä, että heidän hallitusohjelmansa eivät reagoi tilanteisiin ja että ohjelmiin on liian helppo hirttäytyä ja kieltäytyä tekemästä muutoksia?

Eikö blokkipolitiikka vain pahenna tilannetta? Kysymysten kannat pitäisi hioa jo ennen vaaleja.

Myös päättäjäporukka olisi entistä suppeampi ja ulkoparlamentaarisempi, koska se ei koostuisi kansanedustajista vaan puoluevaltuustoista ja muista lobbaajista.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kyllä kansanedustajatkin asioihin vaikuttavat. He ovat kuitenkin eri puolueiden sisäpiirissä. Kaikissa systeemeissä on hyvät ja huonot puolensa. Blokkipolitiikan hyviä puolia pidän suurempina kuin sen huonoja puolia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ongelmia Suomella ja sen puolueilla on niin paljon, joten tuntuu siltä, että pelko aseman menettämisestä on yhä suurempi kuin itse asiasisällöt. Pääideologi Tuomiojan avaus liittynee myös sdp-alamäen pelkoon. Suomesta viis.

Sen sijaan selkeät ohjelmat, joiden perusteella puolue joko menestyy tai saa ns. turpiin äänestäjiltä, ne vasta tuoreita avauksia olisivat. Mutta niitä taidetaan pelätä.

Nyt vuoden hallituksessa olon jälkeen PS on selvästi selkäsaunapuolella gallupeissa ja Kepu plussan puolella. Kok huojuu. Maailma kuitenkin muuttuu - toivottavasti dynaamisuutensa, ei halvautumisensa perusteella - joten blokkiajattelu saattaa antaa kuvan vanhan säilyttämisestä tai status quon/ linjan betonoimisesta jo ennalta.

Ruotsi kärsii juuri tästä. Blokkiajattelun vuoksi maassa ei vielä ole tapahtunut kyllin muutoksia (vaikka vasen reuna on hallituksessa vaalituloksen perusteella), jotta ne vastaisivat todellista muutospainetta. Nyt esim. sdp siellä joutuu toimimaan "raskain sydämin" tai "vastoin periaatteitaan", joita se sitten selittelee.

Moderaatitkin ovat hieman ihmeissään. Se vetää jo tukeansa Löfvénin hallitukselta ja eristetty SD-puolue odottelee seuraavia vaaleja.
Sellaista se on ollu, kun ennalta ilmoitetaan, mitä "emme missään tapauksessa tee". :)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Mielestäni outo kannanotto sinulta. Tietysti puolueilla on ongtelmia, aivan kaikilla. Tuomiojan avaus tulisi ottaa vakavasti, riippumatta siitä, että sen teki SDP:n kansanedustaja Tuomioja. Blokkipolitiikka ainakin selkeyttäisi äänestäjän vaihtoehtoja jo ennen vaaleja.

Suomessa puolueista jokainen tekee nykyisin omat vaaliohjelmansa. Sitten vaalien jälkeen puolueet alkavat vaalituloksen mukaisesti hakemaan enemmistöhallituspohjaa? Samalla yritetään löytää eri puolueitten vaaliohjelmista yhteistä nimittäjää hallitusohjelmaksi? Tulos voi olla hyvinkin kaukana hallituksen lopulta osallistuvien vaaliohjelmista. Puolueet kuitenkin sitoutuvat näin syntyneeseen hallitusohjelmaan. Olisi äänestäjiä kohtaan reilumpaa tietää hallitusohjelman pääkohdat jo ennen vaaleja.

Kannaottoasi Ruotsin tilanteeseen pidän myöskin erikoisena. Tällä palstalla monet ovat kovastikin kehuneet Ruotsin tilannetta kovastikin. Miten se nyt yhtäkkiä muuttuisi huonoksi toteutetun blokkipolitiikan takia?

Ruotsin maltillinen Kokoomus oli aikanaan yksi blokkipolitiikan pääarkkitehdeista, enkä ole havainnut sieltä tulleesta arvosteusta järjestelmää kohtaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Nyt vuoden hallituksessa olon jälkeen PS on selvästi selkäsaunapuolella gallupeissa ja Kepu plussan puolella. Kok huojuu."

kepun EK-vaalitulos 21,1 / viimeisin gallup 21,8

kok 18,2 /17,6

PS 17,7 / 7,6

http://www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Seija, ilmeisesti on niin, että monet katsovat gallup-tuloksia omien väritettyjen silmälasiensa läpi?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #80

Tullut luettua raflaavia otsikoita gallupeista, muutaman %-yksikön kymmenesosan nousuineen ja laskuineen?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä on hieman taustaa Erkki Tuomiojan ajatuksille:
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221238...
Sdp:stä voi sanoa, että sillä on edessä kunniakas menneisyys. Demarien mierontie on merkki siitä, että Suomessa ei ole länsimaisten demokratioiden tapaan pysytty muodostamaan vähempiosaisten etuja ajavaa Labour-koalitiota.
Sdp:n historiasta kannattaa ottaa esille kaksi merkkivuotta 1916 ja 1966. Edellisestä on kulunut 100 vuotta ja jälkimmäisestä puoli vuosisataa. Kumpanakin vuonna Suomessa järjestettiin demokraattiset eduskuntavaalit. Katsokaamme tuloksia ja hätkähtäkäämme.
Vuoden 1916 vaaleissa Sdp sai 47,29 % äänistä ja 103 kansanedustajaa.
Vuoden 1966 vaaleissa Sdp, Tpsl ja Skdl saivat 55+7+41 paikkaa eli 103 kansanedustajaa.
Sdp:llä oli siis v. 1916 yksinään eduskuntaenemmistö. Vasemmistopuolueilla eli Labourilla oli 1966 yhdessä eduskuntaenemmistö.
Käytän tässä mieluummin sanaa Labour kuin työväenpuolueet. Tämä sana tuo ajatukset nykypäivään ja läntisiin demokratioihin. Vaikka varsinaisen ruumiillisen työn tekijöiden osuus on laskenut, hyväosaisten ja väheimpiosaisten vastakohtaisuus ei ole hävinnyt mihinkään. Kansalaiset jakautuvat talouden alalla voittajiin ja häviäjiin.
Labourin tehtävänä on asettua vähempiosasten puolelle, reiluuden ja oikeudenmukaisuuden kannalle ökyilyä vastaan.
Suomeksi blokkeja voisi nimittää työn (Labour) ja pääoman koalitioiksi. Niistä Suomen kansa saisi vaaleilla valita.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Hyvä kiteytys. Nyt Tuomioja hakee vasemmiston avuksi Ruotsin tapaan Vihreitä, koska vasemmistopuolueiden oma kannatus on vajonnut niin alas, ettei eduskuntaenemmistöstä olisi toivoakaan. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ei kuitenkaan vielä lämmennyt Tuomiojan ajatuksille. Hän nykyisessä voimansa tunnossa haluaa Vihreät pääministeripuolueeksi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tuskin sellaista puuta on vielä istutettukaan mistä paperi vihreiden pääministerille valmistetaan."Pilvet on pilviä vaikka ne kuinka kullalle ruskotelkoot".

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #82

En itsekään ihan tältä istumalta vielä vihreään pääministeriin usko.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tässä Tuomioja perustelee ja avaa tänään sunnuntaina tekemäänsä avausta.

http://tuomioja.org/blogi/2016/08/oppositio-yhteis...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Timo Soini perusteli tänään plokissaan eilistä kielteistä kantaansa Erkki Tuomiojan avaukseen vasemmistopuolueiden ja Vihreiden yhteisesstä vaaliohjelmasta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mutta hän ei perustellut mielipidettään oman puolueensa lähtökohdista, vaan haki perustelunsa muiden puolueiden politiikkojen kannanotoista.

http://timosoini.fi/2016/08/tuomiojan-palvelus/

Miksi asia on Soinille ja Perussuomalaisille niin vastenmielinen? Eihän asia mitenkään kosketa persuja? Ei kai takana ole se, että blokkiipolitiikassa Perussuomalaiset voisivat jäädä kummankin blokin ulkopuolelle, kuten Ruotsissa on käynyt ruotsidenokraateille?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eiköhän Soinin plokin pointti ollut oppositiopuolueiden mollaaminen ja niistä lähinnä SDP:n, jolle persujen kannatusta on perälaudan vuotaessa eniten valunut.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Sitäkin varmasti. Mutta joukossa oli myös varmaan persujen epävarmasta tilanteesta johtuvaa muutoksen pelkoakin?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #87

Jos tarkoitat blokkivaaleja niin sitä en oikein usko, sillä oli niistä mitä mieltä tahansa niin toteutuminen on nykytilanteessa epätodennäköistä. Maikkarin politiikan toimituksen esimies Haapalakin sen sanoi, kuolleena syntynyt ajatus. Tulevaisuus on sitten eri asia.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #88

Ajatus blokkivaaleista tuskin toteuttuu aivan lähivuosina. Mutta ajatus oli kuitenkin vähintäänkin tämän keskustelun arvoinen?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #89

Mikä ettei, ja jos olosuhteet muuttuvat niin enemmänkin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #90

Kehitys kesittyy ja maailma muuttuu.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Sen verran tuli oltua piiritasolla mukana politiikassa tuolla sata mailia länteen Espoosta että jos toi blokki samalla tarkoittaa pitkien listojen paluutaa niin jag tackar nej?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Pitkistä listoista en käsittääkseni kirjoittanut mitään. Blokkipolitiikkaa voi hyvin toteuttaa ilman niitäkin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset