plukkala

Puolueitten tilanne ennen kuntavaaleja

Kuntavaalit ovat jo kulman takana. Aikaa niihin on enää vajaa puoli vuotta. Puolueitten piiri- ja kunnallisjärjestöissä tärkeimpänä aiheena on nyt ehdokkaitten värvääminen. Mietitään myös mahdollisia vaaliliittoja. Yritän alla pohdiskella eri puolueiden asetelmaa tähän ehdokasvärväämiseen. 

Keskustalla ei pääministeri- ja maakuntapuolueena ole suuria vaikeuksia saada listojaan täyteen. Ainoita vaikeita paikkoja voivat olla etelän suuret kaupungit.

Kaupungeissa ja teollisuuspaikkakunnilla myöskään SDP:n tilanne ei näytä huonolta. Pienissä maalaiskunnassa silläkin voi olla enemmän vaikeuksia. Myös puolueen jäsenten ikääntyminenkin voi aiheuttaa värväykselle vaikeuksia.

Kokoomuskin saa listansa helposti täyteen kaupungeissa. Maaseudulla on vaikeampaa ja vaikeudet lisääntyvät siirryttäessä etelästä pohjoiseen.

Perussuomalaisten tilanne on huomattavasti komplisoidumpi. Jytkyvaalien jälkeisessä tilanteessa puolueen kannatuksen ollessa huipullaan vuoden 2012 kuntavaaleihin tuli paljon poliittisia pyrkyreitä, jotka halusivat käyttää perussuomalaisia poliittisena astinlautana poliittiseen tulevaisuuteensa. Tämä on viimeisinä vuosina näkynyt erilaisina riitoina, valtuustoryhmien hajoamisina, eroina ja erotuksina. Puolueen kannatuksen painuessa tuskin pyrkyreitä on tarjolla entiseen malliin. Aiheuttanee vaikeuksia ehdokasvärväykseen.

Vihreiden kannatus keskittyy voimakkaasti yliopistokaupunkeihin. Tällä elistisellä kaiken tietävän puolueen väellä on varmasti vaikeuksia maaseutukunnissa.

Vasemmistoliitto on puolueista eniten muuttunut tällä vuosituhannella. Änkyräkommunistisesta liikkeestä on tullut Vihreiden kanssa hyvin samankaltainen puolue. Silläkin on maaseutupaikkakunnilla vaikeuksia ehdokasvärväyksessään.

RKP asettanee ehdokkaansa ainoastaan omille perinteisille kannatusalueilleen, joissa ruotsikielen asema on vahva. Saanee listansa täyteen vaikeuksitta.

KD pohtii ilmeisesti puolueista ainana vaaliliittojen mahdollisuutta kuntavaaleissa. Joko Keskustan tai Kokoomuksen kanssa. Puolueella vaikeuksia saada omat listansa täyttymään.

Lisäksi näemme myös erilaisten sitoutumattomien listoja eri kunnissa. Ja tietysti myös pienpuolueiden listoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (72 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Erilaisissa kuntavaaleja koskevissa kommenteissa on tullut esiin eri puolueitten ehdokkaitten määrän vaikutus kuntavaalitulokseen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

SDP ja Vihreät lienevät suurimpi voittajia tulevissa kuntavaaleissa. Soinin joukkueelle käy mitä ilmeisemmin aika huonosti?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ollen kanssasi samaa mieltä siitä että perussuomalaisten vaalitulos ei varmasti puoluetta tyydytä. Syynä varmasti sekin, ettei ehdokasvärväys onnistu toivotulla tavalla.

Vanhoilla teollisuuspaikkakunnillla, esim. Kymenlaaksossa SDP saa varmasti paluumuuttajia perussuomalaisista.

Vihreät menestyvät hyvin korkeakoulupaikkakunnilla ja niiden ympäristökunnissa, mutta en usko sen saavaan suurta koko valtakuntakuntaa koskevaa kuntavaalikannatusta

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kaikissa viimeaikojen kuntavaaleissa on kuitenkin saatu yhä uusiin kuntiin vihreitä valtuutettuja, se ensimmäinen tai parikin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #4

Vrsinaisesta läpilyönnistä ei kuitenkaan vielä voi puhua. Ehkä sitten tulevien vaalien jälkeen?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #5

Monilla paikkakunnilla ilmapiiri on sen verran ennakkoluuloinen, vähättelevä ja jopa vihamielinen, että sen ensimmäisen vihreän läpisaaminen on kyllä aikamoinen läpilyönti. Vihreitä valtuutettuja on yli 130 kunnassa, joten toistuva luonnehdinta yliopistokaupunkien puolueesta on kyllä varsin vanhentunutta tietoa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #6

Vihreillä on näköjään sama ongelma kuin persuilla -valitellaan ennakkoluuloista, jotka itse on aiheutettu.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #7

Tältä näyttää? Se ei todennäköisesti auta ehdokasvärväystä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #6

Vuoden 2012 kuntavaaleissa Vireiden saamaa äänimäärä putosi selkeästi ja puolueen valtuustopaikat putosivat 370:stä 323:en. Eli ei vielä mitään varsinaista läpimurtoa. Esimerkiksi vertailuna 2012 kuntavaaleissa Perussuomalaiset saivat 1195 valtuustopaikkaa.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #8

Helsingin valtuutetulla voi olla vähän enemmän vaikutusvaltaa kuin Tohmajärven. Siksi valtuutettujen yhteismäärä koko Suomessa ei ole kovin hyvä mittari.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #10

Pitää paikkansa. Mutta siksikö Tohmajärvellä ei ole vihreitä kuntapolitiikkoja?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala Vastaus kommenttiin #8

Vihreiden ison jytkyn esteenä tulee juuri tuo kaupunkikeskeisyys, ja se paistaa kaikessa heidän ehdotuksissaan läpi. Jotenkin tuntuu siltä, että se ei Vihreiden tajuntaan uppoa, että kaikki eivät asu julkisten kulkuneuvojen reittien varrella.

Persut varmaan häviää, mutta en oikein uskalla ennustaa paljonko, ei muutenkaan persujen kannatus ole seurannut kuntavaaleissa valtakunnallista kannatusta. Mutta pakkohan sieltä on ääniä lähteä, kun monella paikkakunnalla on ollut keskinäistä tappeluakin.

Kokoomus, Keskusta ja Demarit varmaan kolmestaan pysyttelevät suurin piirtein entisellä tasolla, voittajaa on vaikea veikata. Vasemmistoliiton odotan edelleen kutistuvan, ei ole uusi puheenjohtaja mitenkään vakuuttanut.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #12

Tällä kerralla persuilla on huomattavasti suurempi haaste saada ehdokkaita kuin viime vaaleissa. En usko heidän pääsevän värväyksessään viime kertaiselle tasolle?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Perussuomalaisilla oli sivuillaan lista kuntavaaliehdokkaista, oli n. 20. Ilmeisesti ei ole sujunut toivotulla tavalla koska se on poistettu.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #21

Aikaa kyllä vielä on reilusti jäljellä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Suurempi ongelma kuin se, miten puolueet saavat listansa täyteen, on se, että miten ehdokkaiksi saadaan kuntien tulevaisuuden kannalta luovia ja järkeviä ihmisiä.

Ihan ensimmäiseksi kaikkien kansanedustajien pitäisi yhteistuumin kieltäytyä ehdokkuuksista. Meni syteen tai saveen, yhteydet kuntatasolle pitää pystyä hoitamaan muuten kuin pyyhkäisemällä kiireesti valtuuston kokoukseen muutaman kerran vuodessa. Muutenkin kunnallisvaalien puoluekohtainen valtakunnallinen tulos on yliarvostettu.

Kuntatasolla tehdään kuntaa koskevia päätöksiä ja ne harvoin ovat kovin lujasti sidoksissa puoluepolitiikkaan. Valtakunnalliset tavoitteetkaan eivät välttämättä skaalaudu suoraan sellaisenaan kuntatasolle.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ehdokasmäärällä on aina ollut kuntavaaleissa iso merkitys. Itse pidän myös kansanedustajien ja valtuutettujen kaksoisedustusta kyseenalaisena.

Kuntavaalit eivät tietenkään ole puolueitten kannatuksen osalta suoraan verrannollisia esim. eduskuntavaalien kannatukseen. Kunnissa on nyt ja jatkossakin useita erilaisia sitoutumattomien ryhmiä ja kunnissa on myös omia paikallisia vaaliteemoja, jotka välttämättä eivät liity ainoastaan puoluepolitiikkaan.

Yksi avoin kysymys on myös kuntavaalien tuleva kiinnostavuus ehdokkaiten kannalta. Tuleva maakunnallinen itsehallinto siirtää kuntien valtaa suuressa määrin maakuntiin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Nämä pohdinnat menevät siihen malliin kuin vaaleissa ei olisi kyse kokonaan erilaisesta kuntavaalista kuin aikaisemmin. Jospa talven aikana saadaan varmuus siitä mistä tulevat valtuustot yleensä vastaavat. Melko moni vanha ääniharava saattaa todeta, etteivät jäljelle jääneet asiat kiinnosta tarpeeksi ja keskittyvät maakuntavaaleihin.

Puolueiden valtakunnallinen kannatus noudattanee varsin hyvin galluppeja. Kokoomus ja Vihreät kisaavat suurten kaupunkien ykköstilasta. Keskusta on suvereeni pienillä paikkakunnilla. Ainoa mielenkiinnon aihe on miten ja mistä demarit keräävät kannatuksensa. Noilla kannatuslukemilla pitäisi olla mahdollista kerätä listoille kokonaan uusia kasvoja. Vähän samaan tapaan kuin persut haalivat kaikki pyrkyrit viime vaaleissa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kanssasi aivan sammaa mieltä siitä, että uusi tuleva maakuntahallinto ottaa itselleen suuren osan kuntien päätösvallasta. Se voi laskea halua asettua ehdokkaaksi kuntavaaleissa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Jatkossa päätösvallan siirtyessä kunnista suuressa määrin maakuntavaltuustoille voi kiinnostus asettua ehdolle kuntavaaleihin laskea? Mutta näkyykö se ehdokasasettelussa jo tälläkin kertaa? Tämä koskee tietysti kaikkia puolueita. Myös tietysti sitoutumattomien listoja.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Vasemmistolla on varmasti helpompaa kerätä ehdokkaita pienemmillä paikkakunnilla kuin Vihreillä. Vihreiltä puuttuu Vasemmiston perinne erityisesti entisillä ja nykyisillä teollisuuden alueilla.

Suurissa kaupungeissa Vihreät ja Vasemmisto kilpaillee lähinnä Turussa, jossa sielläkin Vihreät lienee selvästi suurempi, vaikka Andersson ääniharavaksi pj:nä nousseekin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Vihreillä on melko varmasti vaikeuksia saada ehdokkaita vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla. Siellä yleisesti karsastetaan Vihreiden politiikkaa. Mutta onko se sitten helppoa Vasemmistoliitollekaan? Puolue on vanhojen kannattajien mielestä tänään jotakin aivan muuta kuin se joukko haluaisi sen olevan?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Näin se menee, isoissa kaupungeissa Vihreät nousee, mutta Vasemmistoliiton nousuun en usko, mielestäni eroavaisuuksia näiden kahden puolueen välillä on nykyään vaikea löytää.

Voisivat hyvin jopa yhdistyä, niin kaukana on jo Vasemmistoliitto duunariäänestäjästä.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #22

Miksi vasemmistolaisittain ajatteleva ay-duunari äänestäisi vasemmistoliittoa, on hänelle parempiakin vaihtoehtoja - miksi punavihreä liberaali äänestäisi vasemmistoliittoa, koska on hänelle parempiakin vaihtoehtoja. "Serkku hopea"-ilmiö.

Vasemmistoliiton menestys tai menestymättä jättäminen on voimakkaasti kiinni paikkakunnan perinteestä, koska mitään uutta mielenkiintoista puoleella ei ole tarjota.

Esimerkiksi meillä päin kävi viime vaaleissa niin, että vasemmistoliitto sai valtuustopaikkoja käytännössä ainoastaan Kotkassa ollen siellä eräs suurimmista puolueista. Muualla, mukaanlukien kaupungit, jäivät aivan nuolemaan näppejään.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #24

Jani, ei Vasemmistoliitto mihinkään ole kunnanvaltuustoista hävinnyt, eivätkä häviä tulevissakaan vaaleissa. Puolueen haasteena on nyt enemmän erottautuminen jotenkin Vihreistä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #22

Petteri, totta puhut siitä, että Vihreät ja Vasemmistoliitto muistuttavat nyt kovasti toisiaan.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Monilla vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla on vihreitä valtuustossa: Kokkola, Lohja, Oulu, Jämsä, Tampere, Turku, Rauma, Pori, Äänekoski, Kotka jne. Monessako niitä pitää olla, että tuo vanha ennakkoluulo kuihtuu pois?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #26

On kylläkin,mutta vain yksittäisiä paikkoja. Näistä mainitsemistasi paikkakunnista kolme on myös yliopistokaupunkeja. Lisäksi vielä Porissakin on yliopistotasoista opåetusta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #29

Demarivalta on murtunut ja elinkeinoelämäkin monipuolistunut pitkin Suomen (ex-)teollisia pikkukaupunkeja, ei kannata menneen Suomen mielikuvia enää elätellä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #41

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että SDP:n olisi jo aika nousta viime vuosituhannen poteroistaan ja siirtyä nykyaikaan. Puolueen sisällä on kuitenkin voimakasta uudistumista vastustavaa muurosvastarintaa, vaikka aika entinen ei koskaan enää palaa. Puolue ei ole myöskään värväämään joukkoihinsa suuressa määrin nuoria ja jäsenten keski-ikä eduskuntapuolueista on korkein.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #29

Ilman yliopistoa kaupungissa, vihreät ovat maakuntakeskustenkin tasolla täysin marginaalinen puolue. Ainoastaan suurissa kaupungeissa, puolueella on mahdollisuus saada satunnaisia valtuustopaikkoja enemmän.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #45

Tätä olen yrittänyt kirjoituksessani painottaa. Muuten Lappeenrannassakin on tekninen yliopisto.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #46

Kyllä on, mutta juurikin sen takia että kyseessä on tekninen yliopisto, se ei saa vielä kovin suurta pohjaa muodostettua vihreiden kannatukselle. Esimerkiksi kuntavaaleissa 2012 vihreät kylläkin olivat yliopiston äänestysalueella monta kertaa suurempi kuin kaupungissa keskimäärin, silti kotikentälläänkin perussuomalaisia pienempi. Selvä ykkönen oli yliopiston liepeillä kokoomus. Henkilötasolla kokoomuksen nuori opiskelijapolitiikassa näkynyt ehdokas oli listan ykkönen, tulin itse kakkosena ohi istuvien kansanedustajien (jota en silloin ollut).

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #50

Perussuomalaisten yhtenä ongelmana on ainakin nuorten uskottavien ehdokkaitten värvääminen. Eikä ainoastaan Lappeenrannassa.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #52

Ainakaan Lappeenrannassa, perussuomalaisilla ei ole minkäänlainen ongelma hankkia nuoria uskottavia ehdokkaita. 2012 vaaleissa meillä taisi olla neljännes listasta nuorisojärjestöikäisiä, nyt tilanne ei vaikuta yhtään huonommalta. Myös naisia oli neljännes listasta 2012 enkä näe että tilanne siitä ainakaan huonommaksi muuttuisi. Vaaleihin 2012 lähdettäessä listalla oli tasan yksi edellisissä vaaleissa omalta listalta valittu valtuutettu - nyt on 9. Silloin ei ollut istuvaa kansanedustajaa, nyt on.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #53

Omat ongelmansa aiheutta naisehdokkaiden vähäinen määrä. Äijäpuolueen maine kasvaa?

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #55

Ei neljännes listasta naisehdokkaita ole suomalaisessa kuntapolitiikassa mitenkään erityisen vähän. Se on täysin linjassaan useimpien muiden suurten puolueiden kanssa. Naisia ei valitettavasti vaan kiinnosta politiikka siinä määrin, että listoille lähdettäisiin tuota ahkerammin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #56

Tämän sanoit sinä, en minä. Oletko jo muiden puolueiden listat tulevia kuntavaaleja ajatellen nähnyt? Tämä perussuomalaisten äijäpuolueisuus näkyy mm. nykyisessä eduskunnassa.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #58

Noinko on? Itse en kokisi "äijäpuolueen" merkiksi sitä, että ykköspuhemiehen paikka luotetaan nuorelle naiselle ja että eduskuntaryhmän johtopaikoista 2/3 on naisen hallussa. Alkuperäisessä eduskuntaryhmässä oli 12 naista 38:sta, eli ihan OK lukema. Ja sitähän puolue ei voi nykyisessä vaalijärjestelmässä päättää, ketä eduskuntaan valitaan. Se on äänestäjien vallassa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #59

Perussuomalaisista ministereistä on neljäsosa naiosia. Sama suhdeluku, kuin kertomasi mukaan on Lappeenrannassa tulevien kuntavaalien ehdokkaista.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #61

Puhuit eduskunnasta. Ministereitä on vain 4, jolloin naisia on joko 1 tai 2. Otos on edustava isommassa joukossa, kuten vaikka keskustalla jolla on 2 ministeriä kuudesta naisia. Kuntavaalien ehdokkaissa jakauma on aika normaali isommalle puolueelle maakuntakaupungissa. Ja koska yhtään ehdokkaaksi hakenutta naista ei ole kielletty ehdokkaaksi lähtemästä, sekään määrä tuskin on puolueen "vika".

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #63

Kyllä neljässä ministerissä on muitakin mahdollisia tapoja jakaa paikat miesten ja naisten kesken kuin sinun tarjoamasi. On myöskin mahdollista, että ministereistä kolme olisi naisia tai vaikkapa kaikki neljä.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Ihan kiintoisaa pohdiskelua. Todettakoon, että ainakin vähänkin suuremmissa kaupungeissa perussuomalaisten ehdokasasettelu etenee jo tällä hetkellä erinomaisesti. Ehdokkaita on lähelle samaa määrää kuin 2012 oli loppupeleissä, jossain jopa enemmän. Pienemmissä kunnissa on haasteensa, mutta niinhän on ennenkin ollut ja on jatkossakin, kaikilla muilla paitsi keskustalla.

Tuo ilmiö 2012 ovista ja ikkunoista tulleista pyrkyreistä on täyttä totta. Sitä ongelmaa on jouduttu hoitamaan pitkä valtuustokausi monin paikoin, mutta sanoisin että siitäkin selvittiin silti kohtuullisen vähin vaurioin. Paikkakunnat joissa oli asiat johdettu hyvin ja joilla kävi vähän tuurikin (kuten omani), välttyivät täysin näiltä ristiriidoilta.

Se on asteen mollivoittoisessa gallupissa jopa hyöty, ettei pyrkyröintiä "helpoille" paikoille ole odotettavissa samassa määrin. Ehdokkaat ovat enemmän vakavissaan ja puolueen ohjelmaan sitoutuneita.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kuitenkin nämä eri valtuustoissa tapahtuneet jakaantumiset, erot ja erottamiset antavat perussuomalaisille tietynlaisen imagon. Se on riitaisa imago. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että suuresta pyrkyrien määrästä perussuomalaisetkyllä pääsevät eroon.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Eivät perussuomalaiset ole mitenkään erityisen paljon riitaisempia kuin mikään muukaan puolue. Valtakunnan tasolla puolue on jopa erittäin sopuisa verrattuna väkisin puheenjohtajaa vaihtaneisiin suurpuolueisiin SDPn ja kokoomukseen ja koviin sisäisiin riitoihin aiemmin ajatuneisiin kristillisiin.

Esimerkiksi Kouvolassa jossa PS ryhmä on hajonnut kappaleiksi, ovat kuntaliitoskunnan yleiset riidat yhdistettynä vaikeisiin henkilöihin, saaneet aikaan myös kokoomuksen ryhmän sisäistä riitelyä että demareiden menemisen kahtia.

Samaa on muuallakin maassa. Loikkauksia on kauden mittaan tapahtunut perussuomalaisista, mutta myös perussuomalaisiin. Koko ajan on perussuomalaisten jäsenten määrä ollut selvässä nettokasvussa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #44

Tuota asiaa katelet selvästi subjektiivisesti omien värittyneiden silmälasiesi läpi. Näin ulkopuolen silmin tilanne näyttää aivan toiselta.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #47

Pyrin kirjoituksessani keskittymään objektiivisiin ja mitattavissa oleviin asioihin. Esimerkiksi tuosta Kouvolassa tapahtuneesta eri ryhmien riitautumisesta ja hajoamisesta on runsaasti tietoja valtamediassa, ei kyse ole mistään salatieteestä. Valtakunnan tason riitelystä ja väkisin tehdyistä puheenjohtajan vaihdoksista eri eduskuntapuolueissa olemme saaneet kaikki lukea valtakunnan mediasta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #49

Muissa puolueissa tehdyissä puheenjohtajan vaihdoksissa on kuitenkin käytetty normaalia demokratiaa.

Perussuomalaisista saa puolestaan kovin epädemokraattisen kuvan sen puoluekokouskäytännöistä. Jotenkin puolueesta saa kuvan, että puoluejohto tekee kaikki päätökset, eikä kenttäväelle jää mitään valtaa puolueen suuntaa etsittäessä?

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #51

No nythän paksu tuuba pääsi ilmoille! Perussuomalaiset ainoana puolueena Suomessa noudattavat suoraa henkilöjäsenyyttä emopuolueen tasolla. Se tarkoittaa, että jokaisella puoluekokoukseen paikalle tulevalla jäsenmaksunsa hoitaneella jäsenellä on ehdokkuus-, esitys- ja äänioikeus omalla valtakirjallaan puolueen johtoa valittaessa. Tämä on ainutlaatuista, kellään muulla ei annneta tätä valtaa puolueen johtoa valittaessa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #54

Tutkit asiaa taas niiden omanväristen silmälasiesi läpi. Joku sanoi jo ajat sitten, että usein on niin, miltä asia ulospäin näyttää. Niin tässäkin tapauksessa.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #57

Jos näin on, kuulen mielelläni mikä esittämässäni on tulkinnanvaraista, epämääräistä tai totuudenvastaista?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #60

Jospa vaikka ensimmäiseksi yrittäisit ikäänkuin ulkopuolisin silmin tarkastella puolueesi sisäistä demokratiaa?

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #62

Kertoisitko mikä sisäisessä demokratiassa on ongelmallista? Ainakin tuo puoluejohdon valinta osoittautui itse asiasa demokraattisemmaksi kuin kellään muulla.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #64

Perussuomalaisten puoluekokouksissa oln esimerkiksi estetty kokousteknisillä kikoilla jostakin asiasta erimielisten esiintyminen. Tästä on tälläkin palstalla ollut oikein videoesimerkkejä. Lisäsi jotkut puoluejohdon kanssa jostakin asiasta eri mieltä olevia on näyttävästi erotettu puolueesta. Nämä esimerkit eivät anna hyvää kuvaa ulkopuolisille puolueen sisäisestä demokratiasta.

Jo edellisessä kommentissasi pyysin sinua tarkastelemaan ulkopuolisen silmin tilannetta.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #66

Ei missään puolue- tai muussakaan kokouksessa saa puheenvuoroa ohi varauksen tai voi tehdä esityksiä jotka eivät täytä muotovaatimuksia. Ei demokratia hollitupaa tarkoita ja tämä asia on katsottu puolueen eduksi aina lakitupaa myöten. Syytös on siis aiheeton.

Puolueesta ei ole erotettu ketään siksi että olisi eri mieltä puoluejohdon kanssa. Tämä väite on täysin perusteeton, ja odotankin joko sen perumista tai sitten että kerrot konkreettiset erotetut henkilöt sekä väitetyn erimielisyyden.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #67

Pyysit minua kertomaan, miltä Perussuomalaisten demokratian tilanne näyttää ulkopuolien silmin? Kerroin.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #68

Kyllä väitteiden esittäjällä on vastuunsa väitteiden todenperäisyydestä. Minun näkökulmastani tässä on esitetty kaksi puolueen kannalta hyvin vahingollista väitettä, ilman mitään näyttöä niiden totuudenmukaisuudesta. Itse asiassa vieläpä vastoin esitettyjä faktoja.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #69

Se, että asia on usein niin kuin miltä näyttää varsinkin ulkopuolisen silmin kertoo vain sen, että et itse katso asiaa ulkopuolisin silmin. Et osaa asettua hänen asemaansa.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #70

Eli pitääkö lähteä siitä, että ulkopuolinen esittää valheellisia tietoja perussuomalaisten toiminnasta?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #71

Ei mitään valheellista tietoa, vaan sitä, miltä asia näyttää ulkopuoliselle asiaa tarkastelevalle.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Pienemmissä kunnissa on haasteensa, mutta niinhän on ennenkin ollut ja on jatkossakin, kaikilla muilla paitsi keskustalla."

Miten sen nyt ottaa. Kyllä Keskustakin joutuu yleensä riipimään kaikki saatavilla olevat. Ajattelun köyhyyttä puolueilta, että lähdetään siitä, että pitäisi saada listat täyteen. Joskus kannattattaisi ajatella, että vähän mutta laadukasta on parempi kuin paljon sekalaatuista.

Motivaatio on kaiken a ja o. Siihen ei riitä, että tule nyt ehdokkaaksi, kun olet hyvä tyyppi. Eikä äänten keräämisen hinnalla millä hyvänsä pitäisi olla myöskään puolueiden ensisijaisessa tärkeysjärjestyksessä keulilla. Ei oikeastaan eduskuntavaaleissakaan mutta vielä vähemmän kunnallisvaaleissa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Juho, kaikilla puolueilla on omat vaikeutensa ehdokasvärväyksessä. Pienissä maalaiskunnissa kuitenkin Keskustalla niitä on vaikeuksia puolueista vähiten.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #36

Se vaikeus on kaikilla sama, ei pelkästään perussuomalaisilla. Moni joka haluaa käydä edelleen töissä tai yrittää pikkukunnan alueella, ei uskalla asettua poikkiteloin PUOLUEEN kanssa ja muun puolueen ehdokkaaksi. Ehdokkaiksi pitää etsiä eläkeläisiä tai muualla töissä käyviä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #43

Monelle kynnys oman työpaikan tai oman yrityksen takia tunnustaa poliittista väriä on haasteellinen. Mutta kyllä siihen ehdokkaaksi lähtemiseen on muitakin kynnyksiä.

Käyttäjän indy kuva
Torsten Sandberg

mihinkä sinä pekka unohdit piraattipuolueen? kyllä hekin tekevät läpimurron joissain kaupungeissa ja jopa joissain kunnissa?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Torsti, piraatit voivat saada kyllä muutamia hajapaikkoja eri valtuustoihin, mutta varsinaiseen läpimurtoon en kyllä usko. Piraattipuolueiden kannatus muissakin Euroopan maissa on hiipumaan päin. Saksassa ovat jo lähes hävinneet maan poliittiselta kartalta. Eikä Piraateilla Ruotsissakaan enää kovin hyvin mene.

Käyttäjän indy kuva
Torsten Sandberg

suomen poliittisessa järjestelmässä on vaikea saada jalansijaa muutoin kuin pitkäjänteisellä työllä. mitä ruotsista ja muualta piraateilta on ehkä puuttunut on se järjestöosaaminen jota suomessa yleensä on. ei mitään suurta
läpimurtoa, mutta pieniä läpimurtoja kuitenkin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #38

Lisäksi vielä ex-viskipuolue, eli Liberaalinen puolue kilpailee Piraattien kanssa samoista äänistä.

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

Ennustan että Vihreät ovat suurin puolue Helsingissä, menestyvät hyvin myös muissa suurissa kaupungeissa. Turku on mielenkiintoisin kaupunki seurata, kolmen puheenjohtajan mittelö voi olla mitä ei vähään aikaan näe. Jytky on muisto vain, tosin jytky ei koskaan rantautunut kunnalisvaaleihin. Demarit ja Keskusta tasitelevat suurimman puolueen paikasta, on vaikeaa ennustaa tulevaa. Kunnat joutuvat mahdollisesti suunittelemaan leikkuaslistoja Kiky-sopimuksen vuoksi, joka voi ratkaista vaalit.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tämä ajatus on esillä voimakkaasti esillä Ville Niinistön ajatuksissa ja toiveissa. Ensin Vihreät suurimmaksi puolueeksi Helsingissä ja sitten pääministeripuolueeksi? Itse en asiaan aivan vielä usko. Vihreilläkin on omat riitansa Helsingin tulevan kehityksen suunnasta. Tämä näkyy parhaiten Helsingin uuden yleiskaavan käsittelyssä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Miten mahtaa käydä äänestysaktiivisuden. Oliko n 60% jotka kertovat kantansa. Yleensä todellinen äänimäärä on tätä alhaisempi. Miten ihmiset ottavat vastaan maakkuntahallinon. Monet eivät niele byrokratian lisäämistä toisille tuo porras jää etäiseksi. Mikä lienee tynkäkuntien merkitys hallintouudistuksen jälkeen. No oma pikkukunta säilynee monin paikoin. Tosin samanlainen se ei ole kuin ennen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Vuoden 2012 kuntavaalien äänestysaktiivisuus 58,2%. Tällä vuosituhannella järjestetyissä kuntavaaleissa se on vaihdellut 55,9-61,2%:ssa. Kevään vaaleihin on tulossa poikkeuksellisesti 4,5 vuosikertaa uusia äänioikeutettuja. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa varmasti eri puolueiden onnistuminen nuorten ehdokkaitten värväämisessä. Yksi kysymys on tietysti uuden tulevan maakuntahallinnon vaikutus kiinnostukseen kuntavaaleja kohtaan?Mutta vaikuttaako se vielä näissä vaaleissa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset