plukkala

Maakuntahallinto tulee. Mikä muuttuu ja miten kunnissa?

Maakuntahallinnon tulemisen vuoksi kuntien työntekijöiden määrä ja budjetit romahtavat jopa 65 prosenttia, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta maakunnille.

Yle on hyvin ajassa kiinni. Se kysyi luottamushenkilöiden eliitiltä, kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajilta ja varapuheenjohtajilta, miten maakuntahallinnon tulo vaikuttaa kuntien hallintoon ja kuntademokratiaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9259450

Näiden luottamushenkilöiden vastauksista on havaittavissa se, että maakuntahallinnon tulon aihettama valtava muutos ei ole vielä avautunut kaikkine vaikutuksineen kunnallisille päättäjille. Vastauksissa on havaittavissa myös voimakasta muutosvastarintaa. 

Lisäksi erikseen kuntademokratia on kokemassa muutoksen maakuntahallinnon tulon myötä. Maakuntavaltuustot ovat uusi demokraattisesti valittu hallinnon porras. Miten tämä jatkossa tulee vaikuttamaan ihmisten halukkuutteen asettua ehdokkaaksi kuntavaaleihin? Mitä tapahtuu kunnanvaltuustoille? Onko niiden oltava yhtä suuria kuin aikaisemmin päätettävien asioiden määrän vähetessä?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tämä kaikki tietysti sillä edellytyksellä että maakuntahallinto joskus toteutuu?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Maakuntahallinto tuo meille väistämättä uuden maakunnallisen virkamiesarmeijan. Tämän takia on kyettävä purkamaan uudistuksen jälkeinen turha kunnallinen hallinto ja sen myötä hävittämään kaikki kuntien hallintoon jäävät turhat hallintoon liittyvät hyvävelivirat. Ellei näin käy, uusi maakunnallinen hallinto nostaa hallintokulut veronmaksajille kestämättömiksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Pekka, Ylen linkki ei toimi, mikähän otsikko?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kiitos tiedosta. Yritin korjata asian ja nyt aivan sama linkki näkyy toimivan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kuulemma kunnat eivät saa jatkossa palkata soteväkeä suoraan. Ovatkohan ne huomanneet esim. sitä, että mm. tartuntatautilainsäädännön edellyttämä mahdollinen pakkohoito edellyttää, että kunnalla on virkalääkäri, joka siitä päättää?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Hyvin havaittu yksityiskohta. Eiköhän tämäkin asia maakuntahallintoon liittyvässä lainsäädännössä huomioida. Mutta tässä ikäänkuin kahden hallinnon "välitilassa" saattaa joissakin kunnissa aiheuttaa ongelmia. Voi olla, että tässäkin näemme vielä jonkun "väliaikaisratkaisun".

Tarkistettuani asiaa, on kuitenkin niin, että pakkohoitoon määräämisessä ei enää tarvitse olla kyseessä virkalääkäri, vaan suoraan kunnan palveluksessa oleva lääkäri, joka toimii virkavastuulla. Eli siis vuokrayrityksen kautta toimiva lääkäri ei voi pakkohoitoon määrätä. Itse asiaa se ei kuitenkaan paljon muuta, koska kyseisen lääkärin on oltava kunnan palveluksessa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kysyisin vielä, mistä tietosi tulee tästä soteväen palkkauskiellosta tulee? Juurikin eräässä kunnassa on ollut lääkärin virka auki ja se on täytetty?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Juu vielä nyt, mutta ymmärtääkseni uudistuksen myötä kunnat eivät saa palkata soteväkeä itse, ainoastaan ostaa palveluita, ts. kunta ei saa tuottaa palveluita, kuntayhtymät, yksityiset, III sektori kyllä.

Pakkovaltaa käyttävän lääkärin pitää olla virkalääkäri.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #20

Sen palkkausasian olet valitettavasti ymmärtänyt väärin. Kerroin jo esimerkin yhdestä kunnasta.

Pakkovaltaa käyttävän lääkärinkään ei tarvitse olla virassa oleva lääkäri. Näin esimerkiksi suoraan kunnassa toimiva viransijaislääkäri, joka toimii virkavastuulla, voi määrätä pakkohoitoon. Mutta vuokrafirman kautta toimiva lääkäri näin ei voi tehdä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tulevaisuudessa kunnat eivät palkkaa soteväkeä lainkaan, kun ne tehtävät eivät kunnalle kuulu. Kuntien tehtävät päättyvät lastentarhojen porteille ja niiden syrjäytyneiden nuorten auttamiseen, joilla ei varsinaista sairautta ole todettu.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Viljo, kuitenkin vasta sitten, jos ja kun sote-uudistus on toteutettu.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Kuntapuolella varmaan havahdutaan kohta todellisuuteen. Ketään ei irtisanota, siirrytään vaan uuden 'työnantajan' palvelukseen, vanhana työntekijänä. Käytännössä kuitenkin työntekijöiden kokonaismäärä lisääntyy, koska molempien organisaatioiden pyörittäminen edellyttää massiivista päällikkötason koneistoa, lisäksi luonnollisesti tarvitaan uusia toimitiloja ja tietojärjestelmiä.

Hallinnolliset kulut eivät siis missään nimessä pienene. Näin veikkaan tapahtuvan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen siirtyminen maakuntahallinnon alaisuuteen jättää kuntiin suuren joukon virkamiehiä, joille ei enää ole töitä. Heistä on välttämätöntä nopeasti päästä eroon eikä keksiä heille minkäänkaisia hyvävelivirkoja. Ellei näin tapahdu, hallintokulut kasvavat rajusti.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Spekulointiahan tämä. On toki hyvä, jos noista ylimääräisiksi jäävistä eroon päästään. Veikkaan, että ei kyllä päästä, kyllä niille joku pönötysoksa löydetään. Jää myös nähtäväksi toteutuuko sellainen ihme, jossa lisäämällä välporras saadaan kokonaiskulut oikeasti pienenemään. Muustahan ei vielä tiedä, mutta varmaa nyt on ainakin maakunnissa Kepun vallan kasvu, ja se ei hyvää ennusta.

Ei se Kepulaisuus maakunnissa ole, ainakaan tähän mennessä, pienentänyt pätkääkään julkisen sektorin kuluja. Päinvastoin. Punamullan aikana koko kuntajärjestelmä aikoinaan luotiin tehottomana pönöttämään kaverisysteemin kulmakiveksi.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #23

Nyt juuri suurta uudistusta valmistaltaessa ja tehtäessä tärkeintä olisi juuri varmistaa se, ettei hallinto uudistuksen myötä paisu. Muuten koko uudistus kannattaa unohtaa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kuuntelin keväällä Radio Suomen ajantassa haastateltavaa, vielä silloin kuntailiiton vara tj. Kietäväistä. Hän totesi, että on outoa ettei kuntien tehtävistä ole keskusteltu lainkaaan vaan maakunta-uudistusta ajetaan kun käärmettä pyssyyn. Sipilän ulostuloista paistaa, kuten torstaisessa televisioidussa puh.joht. kohtaamisessa tuli ilmi, että aikataulussa pysyminen on hallituselle tärkeintä, kun sen mielestäni pitäisi olla laadukas lopputulos.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Koko maakunnallisen itsehallinnon ja soteuudistuksen kytkeminen toisiinsa oli suuri virhe.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eipä siitä torstain puh.joht. tentistä saanut juuri mitään uutta irti. Sipilä kehui maakuntamallia ja korosti aikataulua, Orpo valinnanvapautta, Soini haeskeli papereistaan lukuja ja yksityiskohdat kerrotaan aikanaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Yksityiskohtia asiasta vaan valitettavasti ei tiedä vielä kukaan. Kuinka niistä sitten kertoisikaan? Koko uudistuksen rahoituskin on vielä täysin auki.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #14

Mutta aikataulussa mennään.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #16

Ellei yht`äkkiä oteta hallituksen tapaan taas pakkia?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #18

Hallituksen puoliväliriihi on keväällä. Hallituksen olisi aika saada jo jotakin oikeasti aikaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Joskus aikataulussa pysyminenkin on oleellista. Keskustelin joskus tuossa 80-luvun lopulla hollantilaisen energiayhtiön henkilön kanssa. Hän osallistui seminaariin, jonka aiheena oli teollisuusautomaatio.

Heillä oli toteutettu automaatiojärjestelmän uudistus. Sisäänajovaiheessa sekä vanhaa että uutta järjestelmää ajettiin rinnan. Työntekijöillä oli kolme kuukautta oppia uusi järjestelmä. Sen jälkeen pelkästään se oli käytössä. Joka ei siinä ajassa oppinut, siirrettiin muihin tehtäviin ja tilalle palkattiin oppimishaluisia. Muutosvastarintaa ei juurikaan esiintynyt, kun sävelet olivat tiedossa.

Muuten sitä muutosta hierotaan hamaan ikuisuuteen.

Muutoin olen huomaavinani, että meistä jokainen kyllä löytää sen asiantuntijan, joka asiantuntee haluamallamme tavalla. En pidä itseäni poikkeuksena mutta on lohduttavaa huomata, että sama vaiva on muillakin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ongelmana onkin tässä tapauksessa se, ettei näille kunnissa turhiksi jääville hallintovirkamiehille, jotka usein on valittu poliittisin perustein, ei ole osoittaa hyvää eläkevirkaa?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kepu haistoi tilaisuutensa tulleen toteuttaa ikiaikaisen unelman maakuntien itsehallinnosta. "Sementoiko keskusta valtansa maakunnissa" kysyi toimittaja Andersson. " Ei kysymys ole vallasta" vastasi Sipilä kiivasti ja puhui muunneltua totuutta katsojille päin naamaa, kepun vallan sementoinnistahan maakuntaitsehallinossa on todellisudessa kysymys.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Arto, samaan asiaan kiinnitin itsekin huomiota,

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Keskusta on vahva maakunnissa (tosin onhan Uusimaakin maakunta, eikö vain?) koskapa esimerkiksi demarit ovat sen vallan maakunnissa keskustalle luovuttaneet. Vai onko haistattelu, vähättely, mollaaminen ja kiukuttelu hyväkin keino vahvistaa omia asemia maakunnissa?

Mielelläni myös kuulisin millainen olisi sellainen järjestelmä, jolla tuo keskustan valta maakunnissa murrettaisiin? Ei, kuntaliitokset eivät auta. Eihän se väestö mihinkään muuto liitoksissa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Keskusta on vahva maakunnissa. Se on selvää. Mutta tämä maakuntahallinnon luominen sote-uudistuksen kanssa rinnan on osoittautunut varsin haasteelliseksi.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #27

Niinpä. Soteuudistuksen luominen ilman maakuntahallintoa ehti jo osoittautua mahdottomaksi. Siksi yritetään nyt näin. Niin katkeraa kuin tämän "kepulaisen salajuonen (maakunnat)" nieleminen joillekin onkin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #28

Ja uudistuksessa ovat lähes kaikki asiat yhä edelleen täysin auki? Esimerkiksi rahoitus? Puoluesihteeritkin ovat kuukausitolkulla pohtineet sopivaa ajankohtaa mahdollisesti tuleville maakuntavaaleille, ilman tulosta?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kyllähän sitä valtaa voi murentaa sopivilla kuntaliitoksilla. Jos vaikkapa Raahen seudun ympäristökunnat 50 km säteellä liitettäisiin Raaheen, Kokkolan ympäristö vastaavasti Kokkolaan ja Oulun ympäristö Ouluun, niin Keskustan suhteellinen osuus vähenisi kokonaisuuden sisällä.

Toisaalta Keskustasta tulisi entistä vahvempi toimija, koska edelleenkin se jäisi johtavaksi puolueeksi, nyt vain entistä suuremmilla alueilla. Tämä onkin ehkä se, mitä maakuntahallinnossa demarit eniten pelkäävät. Riitelevistä keskustalaisista pikkukunnista tuleekin yhdessä toimivia keskustalaisia maakuntia. Pienet kunnat taas voivat sen jälkeen keskittyä palvelemaan asukkaitaan niissä tehtävissä, joihin niiden resurssit parhaiten riittävät.

Ainoa tapa Keskustan vallan murentamiseksi olisi liittää maakuntien pienet kunnat Helsinkiin, Espooseen ja Vantaahan. Silti, kunhan nyt ensin Kauniainen saataisiin osaksi Espoota niin sitten vasta kannattaa siirtyä Merijärven liittämiseen.

Joten kyllähän tuon voi tavallaan nähdä vallan sementointina. Sipilä on jo kuitenkin tähän mennessä osoittanut, että hän pyrkii viemään Keskustaa sellaiseksi puolueeksi, joka ei ensisijaisesti pyri valtaan vaan pyrkii hakemaan ongelmiin ratkaisuja. Kuvaavaa on ehkä Bernerin nimittäminen ministeriksi. Hän on paljon vapaampi toimija kuin yksikään varsinainen poliitikko on. Tämä siitä huolimatta, että hän varmasti tiesi, että moni Keskustan kentällä ottaa siitä nokkiinsa.

Pekkarisen esittäminen vastaehdokkaaksi tuli siitä väärästä kuvitelmasta, että vuosikymmenten poliittinen kokemus ja myös vuosien ministerikokemus elinkeinoministeriöstä olisi ollut se, mitä teollisuuspolitiikkaan tarvitaan. Ihan hyvin voi kuitenkin kysyä, että mitä todellista sen kummemmin Väyrynen kuin Pekkarinenkaan saivat ministeriaikanaan. Sitä taustaa vasten Lintilä on mahdollisuus.

Demareille on mahdotonta ymmärtää Keskustan nykypolitiikkaa, koska he itse edelleen elävät 1900-lukua. Kokoomuksessa sitä ymmärrystä ehkä jonkin verran on mutta hekin varoivat valitsemasta köyhän asialla olevaa alkiolaista Lepomäkeä vaan tyytyivät luotettavaan perusporvariin edelleen.

Valta vallan vuoksi on mennyttä aikaa. Sillä ei tee mitään, ellei sitä osaa oikein käyttää. Niin nopealiikkeistä nykyaika on. Silti vanhojen rakenteiden muutosvastarinta on edelleen kovaa ja SDP sen uskollisin puolustaja. 'Kepu pettää aina' ja 'Kepumafian valta maakunnissa' on niin passé kuin olla voi. Mutta kai sitä on pakko hokea, jos ei muuta osaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Juho, kyllä Keskustalla tuntui olevan jonkunlainen pakkomielle kytkeä maakuntien itsehallinto sote-uudistukseen. Tekihän pääministeri Sipilä asiasta jopa hallituskysymyksen.

Kaikki asiantuntijat esittivät huomattavasti pienempää sotealueiden määrää, 5-12. Tämä nykyinen ratkaisu tekee maahan kahdenlaisia itsehallintoalueita. Toisissa on täysi itsehallinto kun taas toisissa sote-palveluita ei itse tuoteta, vaan ne joudutaan ostamaan joltakin muulta itsehallintoalueelta. Tämä muodostaa väkisinkin joidenkin maakuntien väliin vielä yhden lisäportaan tähän maakuntauudistukseen.

Keskusta näiden kahden uudistuksen yhdistämistä ajoi väkisin. Olisi ollut paljon viisaampaa tehdä sote-ratkaisu ensin, ja vasta sen valmistuttua tarttua toiseen suureen uudistuksee, maakunnalliseen hallintoon.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Eikös se ollut niin että edellisen hallituksen ajama sote kaatui hallinnon ja rahoituksen järjestämiseen littyneisiin perustuslaillisiin ongelmiin?

Kyllä sotelle pitää samalla hallinto luoda, jos on aikomus se saada toimimaan.
Nykymallihan on kärjistetysti sellainen jossa kunta maksaa sotesta sen mitä erikoissairaanhoito yms. maksavat ja miettivät pystyvätkö tekemään onnistuneita leikauksia opetuspuolelle, jolla kasvaneet menot saadaan maksettua. Eipä tuossa mallissa yksittäisellä pienellä kunnalla oleva muuta kuin maksajan rooli.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Nykyisillä sairaanhoitopiireillä on omat kuntayhtymänsä. Näilläkin on oma hallintonsa. Näin voisi olla sote-alueillakin. Ei siihen erikseen mitään maakuntia tarvita.

Nyt näiden erilaisten maakuntien tullessa, jotkut maakunnat joutuvat ostamaan sote-palvelunsa joltain toiselta maakunnalta. Tällöin joudutaan näiden erilaisten maakuntien yläpuolelle muodostamaan vielä yksi hallintoporras.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Minun asiantuntemukseni ei riitä sen sanomiseen, mikä olisi ollut oikea alueiden määrä. Tuossakin asiassa ilmeisesti jokainen pystyy kyllä kaivamaan juuri haluamansa asiantuntijanäkemyksen. Tuon Salmen näkemyksen hallinnon mukaanottamisen tärkeydestä hyväksyn nyt ihan intuitiolla.

Asian vieminen hallituskysymykseksi oli puhtaasti sitä, että turha jatkaa hallituksella, joka ei kykene päättämään.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ainoastaan keskusta esitti sote-alueiden muodostamista nykyisten maakuntarajojen mukaisesti. Lopputuloksena tulee olemaan kahdenlaisten maakuntien syntyminen. Kuten kerroin jo ylläolevassa kommentissani Salmelle. Ei näiden sote-alueiden hallintoon erikseen mitään maakuntia tarvita.

Näkemyksesi siitä, miksi Sipilä teki asiasta hallituskysymyksen, on keskustalainen selitys asiasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset