plukkala

Mitä yhteistä on Trumpilla ja AfD:llä - mikä erottaa

Münchenissä Ilmestyvä Süddeutsche Zeitung pohti eilen Trumpin ja AfD:n eroja ja yhtäläisyyksiä.

Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloslaskennan selvittyä Saksan AfD twiittasi ylpeänä: "Me olemme presidentti". Trumpin voitto voitto siivittää AfD:n unelmia hyvästä vaalituloksesta ensi syksyn liittopäivävaaleissa. Unelmia siitä, että siitä tulisi Saksan suurin poliittinen voima ja mahdollisesti jopa kansleripuolue.

Mutta onko se edes mahdollista? Trumpin ja AfD:n välillä on havaittavissa monia eroavaisuuksia, mutta muutamia yhtäläisyyksiäkin löytyy. Molemmat ovat populistisia, mikä tarkoittaa sitä,, etteivät perusta klassisiin poliittisiin arvoihin. Ne perustavat kansan kulloisinkiin mielialoihin kerätäkseen mahdollisimman paljon ääniä.

Toistaiseksi AfD:n menerysstrategiana on ollut ensin maksimaalinen provosointi ja sitten peruuttaminen. Näin esimerkiksi alkuvuonna kun AfD antoi ymmärtää, että se haluaa puolustaa Saksan rajoja aseellisesti maahan tulvivia pakolaisia vastaan. Sen jälkeen AfD selitti, ettei se sitä tarkoittanut. Samoin toimi Trump. Esimerkiksi eräässä tv-keskustelussa totesi, että hän on toiminut viisaasti, kun ei ole maksanut ollenkaan veroja. Hetkeä myähemmin samassa keskustelussa hän sanoi, ettei ole koskaan niin sanonut.

Väärät väitteet ovat kuuluneet AfD:n ja Trumpin arkeen. Kölnin journalistiikan opiskelijoiden eräässä tutkimuksessa tutkittiin AfD:n puheenjohtaja Frauke Petryn eri TV-keskusteluissa esittämiä väitteitä yhteensä 86 kpl. Niistä 26,3% osoittautui enimmäkseen tai kokonaan vääriksi.

Voiko AfD sitten menestyä Saksan vaaleissa kuten Trump USA:ssa? Sitä vastaan puhuu maiden täysin erilaiset vaalijärjestelmät. USA:ssa on käytössä eräänlainen epäsuora suoravaali. Kansalaiset äänestävät omassa osavaltiossaan valitsijamiehiä. Eniten ääniä saanut puolue saa kaikki osavaltion väkilukuun suhteutetut valitsijamiehet. Nämä valitsijamiehet valitsevat presidentin. Tämä mahdollistaa sen, että vaikka Clinton sai koko maassa enemmistön äänistä, valitsijamiesten enemmistön sai Trump.

Saksassa liittopäivävaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa edustuksellisen demokratian perustein. Kansalaiset äänestävät puoluetta ja edustajia. Liittopäivillä nämä järjestyvät puolueryhmiksi. Jos yksikään puolue ei saa enemmistöä, täytyy puolueiden hakea yhteistyötä muiden puolueiden kanssa muodostaakseen maahan enemmistöhallituksen. Jos vaikka AfD.stä tulisi suurin puolue vaalien tuloksena, voisivat muut puolueet keskenään muodostaa enemmistön ja valita liittokanslerin keskuudestaan.

http://www.sueddeutsche.de/politik/nach-der-us-wahl-was-trump-und-die-af...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Euroopassa useissa maissa pohditaan juuri nyt, voivatko erilaiset populistiset puolueet saada Trumpin voitosta vetoapua omille pyrkimyksilleen?

Ensi vuonna Euroopassa järjestetään Saksan lliitopäivävaalien lisäksi monet muut vaalit. Ranskassa jo keväällä Ranskassa äänestetään presidentinvaaleissa. Jo muutaman viikon kuluttua Itävallassa uusitaan liittopresidentin vaalien toinen kierros. Toinen ehdokas on populistisen FPÖ:n edustaja.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Nähtäväksi jää, ottaako AfD käyttöön Trumpin vaalilauseen: Let´s make Germany great again! Se voisi nostattaa Euroopassa pikkuisen haloon : D

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Toisessa eilisessä artikkelissaan SZ kertoi, ettei AfD aio laskea ainoastaan Trump-efektin varaan, mutta aikoo sitä soveltuvin osin hyödyntää vaalityössään.
http://www.sueddeutsche.de/politik/deutschland-end...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset