*

plukkala

"Kyllä tätä täytyy nousukaudeksi jo nimittää"

Suomen talous  kasvaa odotettua  nopeammin. Talous kasvoi tammi-maaliskuussa 1,2 prosenttia edelliseen  vuosineljännekseen verrattuna ja 2,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Näin kertovat tilastookeskuksen viimeisimmät  luvut.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi näitä lukuja tuoreeltaan näin: "Kyllä, Suomi  kasvaa liki 3 prosenttia! Tätä täytyy jo nousukudeksi  nimittää"!  (Kauppalehti)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ja kasvun moottorina on vienti! Hyvä näin!

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kasvu-uralle on päästy, kuten viimeisimmät barometrit (syksy ja alkuvuosi) ovat viestittäneet. Ja kyllä tilanne näkyy konkreettisesti täkäläisissäkin vientiyrityksissä ja/tai vientiveturien toimittajaverkostoissa. EU:n sisämarkkinoilla kysyntä on parantunut edelleen. Ja nyt myös Venäjä vetää. Toki pohjataso on ollut alhainen mistä Venäjän viennissä lähdettiin viime syksynä liikkeelle. Katselin G7 maiden kasvulukuja kuukausilta 1-3 ja siellä on järjestys seuraava:
1. Kanada 0,9%
2. Saksa 0,7 %
3. Japani 0,5 %
4. Ranska 0,4%
5. USA 0,3%
6. Italia 0,2%
7. Iso-Britannia 0,2%
Iso-Britannia on tippunut vuoden takaisesta sijoituksestaan G7 hännille. Mistä tuo kertonee?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Suomen kasvu on näihin nähden nyt mallillaan. On tosin syytäkin olla, niin syvään kuoppaan putosimme. Mielenkiintoista oli havaita Britannian putoaminen G7-maiden viimeiseksi. Johtopäätöksen siitä voi jokainen tehdä itse.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Ainoa ja oikea vertailu on vuoteen 2007. Se siitä nousukaudesta.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Vuonna 2007 taisi talouskuplat maailmalla olla suurimmillaan. Nyt ei vielä olla siinä tilassa vaikka suunta on valitettavasti maailmalla vaarallisen tuntuinen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Jos talous ei joskus nousta,on turha puhua komo taloudesta.

Jotenkin osasin odottaa tämän kaltaista kommenttia.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #6
Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

2007 taso voidaan tietysti ottaa mittapuuksi, mutta nousua tai laskua kyllä mitataan kulmakertoimella eli talouden kasvuvauhdilla. Positiivista on nyt se, että nousu on vientivetoista, mutta kyllä silläkin saralla on melkoinen monttu täytettävänä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Totta kirjoitat. Sen täyttäminen on vihdoin alkanut.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Viime viikolla kirjoitin tänne, että kansalaisten luottamus talouteen korkeimmalla tasolla kahteenkymmeneen vuoteen. Kaikki tämä positiivisuus, ja valtakunnassa täällä paljon " kehuttu" KEPULAINEN PÄÄMINISTERI SIPILÄ johtamassa hallitusta. Mutta eihän nämä myönteiset talousluvut voikkaan olla kepulaisen hallituksen ansiota, vaan kaikki johtuu muista tekijöistä. Jospa Sipilä nyt korkkaa myönteisten talouslukujen kunniaksi.....kirkasta lähdevettä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Raimo, kepulainen pääministeri yksinkö tähän asiaan on vaikuttanut? Ehkäpä Sipilä nyt suuren juhlan kunniaksi kipaisee Alkoon, ja hakee sieltä yhden A-oluen?

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Missä kohtaa olen niin väittänyt, että Sipilä yksin on saanut tuon kaiken aikaan? Ihmettelen vaan sitä osin ala-arvoista kielenkäyttöä tyyliin Suokusta, Puska/Paska mitä Keskustasta ja Sipilästä täällä käydään. Mutta samapa se sille, sanahan on vapaa. Onneksi monet tunnusluvut Suomen tilasta näyttävät, että on hallitus tehnyt jotain oikeinkin,vaikka se joillekin näillä palstoilla kynäileville on varmaankin katkera tunnustaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Raimo, olet varmaan havainnut,,että politiikoista käytetään varsin värikästä kieltä. Eikä yksin Keskustasta ja keskustalaisista.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tulee mieleen tokaisu, jonka joku sanoi joskus jostain maasta, jossa julkisia toimintoja oli yksityistetty talouden tehostamisen nimissä: "Talous voi hyvin, mutta kansa ei."

Tähän teemaan liittyy kysymys siitä, millä mittareilla hyvinvointia olisi syytä mitata. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy käppyrät ainakin kolmella eri mittarilla -- BKT, ISEW, ja GPI -- ja noiden kahden viimeksimainitun mukaan hyvinvointi Suomessa kulminoitui 80-luvun alkupuolella (ISEW) tai 80-luvun loppupuolella (GPI), ja on sen jälkeen laskenut.

Kestävän hyvinvoinnin mittaamisen vaihtoehdot

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Janne, aika monessa maassa on näin. Varsinkin niissä maissa,jotka tuntuvat oleva sinua lähellä. Osa niistä on kuitenkin jo historiaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Suomi on minua lähinnä, eikä vain maantieteellisesti.

Kirjoitan suomeksi suomalaisella blogialustalla juurikin siitä syystä, että haluan kantaa korteni kekoon Suomen kehittämiseksi hyvään suuntaan.

Jos en piittaisi Suomen tulevaisuudesta, kirjoittaisin englanniksi jollain ulkomaisella keskustelufoorumilla, jossa saisin näkyvyyttä lähes sata kertaa niin paljon kuin täällä, ja hyväksyntää noin tuhat kertaa niin paljon kuin täällä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa marxismi on paljon suositumpaa kuin Suomessa.

Why Marxism is on the rise again

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #13

Voithan vapaasti kirjoittaa minne haluat. Aivan kaikkien maiden kansalaiset eivät näin voi tehdä?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #14

Niinpä. Silti - olisihan se paljon vakuuttavampaa jos olosuhteitten keskellä asuva ja työtääntekevä valistaisi meitä polosia järjestelmänsä hienoudesta. Muuten siitä syntyy enemmän hupailua. Joka sekin on mukavaa arjen kouran silitellessä pystyyn noussutta tukkaa lakoon.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #15

Seppo, Jannen tapauksessa on kysymys uskonnon omaisesta uskosta ismiin. Mutta kukin tavallaan?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #16

Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että Janne haluaa höynäyttää ja olla sopivan raflaavalla asialla esillä. Ja sehän sopii. Keskustelu on mukavaa vaikka kohteena olisi teräsmies tai Putte-possu, jonka taustalla kulkee veljensä lehtiöt kädessä. Iso Paha Susi vaanii jossain kauempana. No meni ulos blogin aiheesta. Välillä lipsahtaa. Sorry!

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #17

Voi tietysti olla kuten sanot? Tiedä häntä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hyviä uutisia Suomessa tarvitaankin talouden ja viennin virkistymisen osin, sillä
Suomen rakenteeliset jo aikoja sisältä päin muumioituneet systeemit kustannuksineen on rakennettu jo v. 2007 n. 20-30 miljardia euroa suuremmalle viennin volyymille tänä päivänä, johon on kyllä vielä matkaa - mutta suunta on nyt kuitenkin etanoiden oikeaan päin. Talouden tärkeää erästä reaaliteeettia eli maan ikärakennetta, ei ole silti ryhtynyt pohtimaan kukaan eurot ja laskin apukeinoina pienen älyn lisäksi.

On silti ikävä, että Suomi pääsi hyvän osalliseksi rahaliiton tuomaan hunajaan vasta hyvän velkavetoisen maailmantalouden kasvun loppumetreillä Saksan tyhjentäessä pajatsoa jo vuosikymmenen ajan.

Voisi tietenkin miettiä tarkemmin, mistä tämä kasvupyrähdys on nyt sitten lopulta syntynyt ?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Suomi tekee välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia vasta nyt. Saksa teki omansa jo vuosituhannen vaihteessa. Ongelmana on myös Suomen vientiteollisuuden tuotevalikoiman kapeus.

Mutta parempi myöhään kuin milloinkaan!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Näin varmasti on. Saksalaiset vain ovat Euroopassa sen verran ikävää porukkaa, etteivät päästä ulkopuolisia markkinoilleen, eivätkä anna kilpailukyvylle pientäkään siirtymää omien palkankorotuksiensta muodoin. Veivattuaan itsensä vain vuosien aikana Euroopan sairaasta miehestä maailman talouden tehokkaimpien toimijoiden joukkoon ja ymmärrettyään samalla sekä globalisaation, että rahaliiton vaatimat reaaliteetit ja suuret mahdollisuudet, sekä oman väkensä vanhenemisen mukanaan tuomat vastuut tie menestykseen oli avattu täkäläisen ay -liikeen myötävaikutuksin.

Saksan kannalta brilianttia, mutta muun Euroopan vakauden kannalta myrkkyä.

Suomessa uudistuminen ja nahknsaluonti on Kreikan tasolla.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #21

Alkaneesta kasvusta päätellen Suomikin pääsee mukaan, viimein.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Suomi tekee välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia vasta nyt. Niinpä niin, kun maassa on nyt viimein sellainen hallitus, joka on älynnyt tarttua ongelmaan.

Tarkoitettu kohtaan 20.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #27

Raimo,tiedät varsin hyvin, että edeltävissä hallituksissa on ollut mukana puolueita,joilla ei ole ollut uskallusta eikä halua ongelmiin puuttua.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen Vastaus kommenttiin #33

Se on ollut sitten vastuun kiertämistä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #36

Kai sitä siksikin voi nimittää. Monesta asiasta päätetään jo hallitusohjelmaa neuvoteltaessa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Uskoisin, että vientimme rakenteen tunteville ei ole mikään yllätys se, että Suomen vienti lähtee viiveellä liikkeelle ja syynä on juuri tuon Pekan mainitsema vientiteollisuutemme tuotevalikoiman kapeus, joka perustuu lähinnä investointitavaroiden valmistamiseen. Euroa, jopa EU:a on syyllistetty Suomen vaikeuksiin, vaikka ongelmat ovat aivan muualla.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Niinpä. Ongelmat Suomessa ovat kotikutoisia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos Pekka voisit tutustua koko Euroopan muiden maiden tilastoihin vuosi vuodelta v. 2007 jälkeen, niin kaikki selittely käy yhä oudommaksi. Suomi on ainoa maa koko Euroopassa, joka on menettänyt vientitulojaan ja ainokisenakin aivan hirvittävän paljon.

Jos Suomen vienti olisi kehittynyt kuten muualla Euroopassa keskimäärin, tulisi sen nyt olla yli 30 miljardia euroa suurempi vuodessa, mitä se nyt on ( 3 uutta Nokiaa ).

Vientiyritykset ovat liputtaneet Suomesta ulos ja tekevat sitä edelleen.

Syitä tähän voi miettiä kuka tahansa. Suomen vientiyrityksille tehdyn ( OP-ryhmä ja Aalto Yliopisto tutkimushaastatteluun ( 500 suurinta osallistujaa ) kertoivat v. 2016 vähentäneensä n. 60.000 työpikaa viennistä v. 2013-2015 aikana ja jatkavan samaa linjaa edelleen myös tulevina vuossina. Näiden yritysjohtajat kertoivat myös vähentävänsä suomalaista alihankintaa ja lisäävänsä sitä ulkomailla jatkumona kehitykseen edelleen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #26

Lauri, tiedät, että tlastoja voi kukin tulkita haluamallaan tavalla. Suomen ongelmia ovat juuri rakenteelliset ongelmat ja teollisuuden suppea tuotevalikoima.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Saksa ja Ruotsi ovat ne Suomen ulkomaankaupan tukipilarit - myös tulevaisuudessa. Saksa on myös Ruotsin tärkein kauppakumppani. Kumppanuuksien kehittymiseen liittyy pitkäjänteiset investoinnit puolin ja toisen. Suomessa on paperi- ja selluteollisuutta uudistettu yli 10 vuotta investoimalla noin 500 miljoonan euron vuosivauhtia. Viime vuosina investoinnit ovat kiihtyneet . Nyt Äänekosken käyntiin pyörähtävä tehdas tuoreimpana näyttönä. Vientiyritysten määrä on kasvanut viimeisenä kahtena vuotena ennätysvauhtia ja ylittänyt 20 000 yrityksen rajan. Määrä on muuten kasvanut merkittävästi koko ajan vuoden 2012 jälkeen. Vaikka valtaosa uusista on pieniä niissä on potentiaalia. Onnistumisia ja läpimurtoja tulee varmasti. Mikä parasta nyt mennään myös kuluttajasektorille uusien yritysten voimin. Pitkästä aikaa ohitimme kasvuvauhdissa (1..3kk) Ruotsin. Toki lähdemme takamatkalta kuten olemme lähteneet aikaisemminkin. Ruotsin vahvuus on ollut monipuolinen rakenne ja sijainti Norjan, Tanskan ja Saksan symbioosissa. Kauppa noitten kolmen kanssa pelkästään on vuosia ja vuosia ollut aivan eri tasolla kuin Suomesta. Ja toki olemme erityisesti Norjan ja Tanskan suhteen lähes dekadia pienmpi toimija kuin Ruotsi. Suunta on nyt oikea. Luottamus yrityskentässä hyvä. Venäjän todella suurista suhdanneheilahteluista on selvitty, vaikka ne ovat lohkaisseet melkoisen osan kasvumahdollisuuksista. Rakennetaan yhdessä menestystä. Nyt omat EU:n sisämarkkinat vetävät. On myös hyvä muistaa, että sekä Saksa että Ruotsi ovat mahdollistaneet useitten vientilinkkien syntymisen Aasiaan, USA:an ja myös Venäjälle (erityisesti Saksa Venäjälle). Siis ne merkitsevät kansainvälisessä kasvussa enemmän kuin pelkkä vienti ko. maihin.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kyllä ymmärrän hyvinkin, että positiivilla signaaleilla hehkuttaminen on tärkeää, mutta realismin kanssa sillä on aika vähän tekemistä.

Ruotsin kasvu kelkasta tipahdettiin 10 vuotta siten ja ollaan jäljessä karkeasti hiukan alle 20 pinnaa. Se on pirusti paljon se. Seppokin muistaa varmasti katkeran Ruotsin valloitus yrityksen, häntä koipien välissä piti pois tulla ja sukkelaan. Ja se oli aikaa ennen näitä kuplia.

Järjestelmä on luotu kasvulle, ikuiselle kasvulle, tehtiinpä se millä konstilla tahansa, velaksi nyt pääasiassa aina.

Lähtisin puhuman kasvusta vasta, kun on 10 pinnaa ensin palattu ja elvytty. Eli jos 3 pinnan vauhti säilyy niin 2020 - sitten alkaa kasvukausi.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kasvu alkaa silloin kun se alkaa vaikka se alkaisi kuopan pohjalta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset