plukkala

Puoluekannatusten vuoristorata Saksassa

Alkuvuosi on ollut puolueitten kannatuksessa varsinaista vuoristorataa Saksassa. SPD vaihtoi tammikuussa syksyn liittopäivävaaleja ajatellen kansleriehdokkaansa ja sittemmin myös puheenjohtajansa Sigmar Gabrielista Martin Schulziin.  Tämä aiheutti ennen näkemättömän Schulz-Hypen. SPD:n kannatus nousi parissa kuukaudessa runsaat 10%-yksikköä. SPD:n kannatus oli korkeimmillaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Silloin se hetken piti gallupeissa jopa kärkipaikkaa. Sen jälkeen sen kannatus on valunut pikkuhiljaa lähtötasolleen.

SPD:n kannatuksen noustessa se söi kannatusta muilta puolueilta. Yllätys SPD:n kannatuksen laskussa on se, että Vihreät ovat yhä edelleen noin 3 %-ykdsikköä alempana kuin tammikuussa. Eniten tämä vuoristorata on kuitenkin syönyt populistista AfD:tä. Sen kannatus oli tammikuussa vielä noin 15%. Nyt se on 8%. CDU:n kannatus on puolestaan korkeimmalla tasollaan sitten syksyn 2015. Myös FDP:n (vapaat demokraatit) kannatus on ollut kasvussa ja lähentelee jo 10%:n tasoa. Ja liitopäivävaaleihin on enää kolme kuukautta.

Liittopäivävaalien jälkeiselle hallitukselle ei ole montaa vaihtoehtoa. Se on joko nykyinen suuri koalitio (CDU/CSU ja SPD) tai vaalituloksen salliessa CDU/CSU:n ja FDP:n  hallituskoalitio.

http://www.wahlrecht.de/umfragen/

Ps. Voit nähdä eri tutkimuslaitosten aikaisemmat tutkimustulokset klikkaamalla ko. tutkimuksen yllä olevaa tutkimuslaitoksen nimeä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Saksan puolueiden kannatukseen kevään aikana on vaikuttanut monet ulkoiset tekijätkin. Hollannin vaalit, Trumpin alkukausi, Brexit-neuvottelujen aloitus ja Ranskan vaalit.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Toisin sanoen nyt näyttää siltä, että Saksan politiikka tuskin vaalien jälkeenkään kovin paljon muuttuu. Saksa tekee suurella todennäköisyydellä jatkossakin Angela Merkelin näköistä politiikkaa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Saksa mielestäni eroaa tai on eronnut jo kauan siinä monista muista maista, että elinkeinopolitiikka on ollut keskiössä politiikanteon kirjossa. Saksa ei ole mitenkään omavarainen. Se on tarvinnut ulkomaan kauppaa. Sitä varten tuotekehitystä, koulutusta, energiaa ja toimivan infrastruktuurin. DDR:n integroiminen oli valtava ponnistus. Talkoohenkeä löytyi noin 7%:n lisäveron muodossa. Saksalaisten yrityksien suurin investointikohde on vuosia ja vuosia ollut Itä-Euroopan maat. Puola etunenässä. Merkel on jatkanut muitten viitoittamalla tiellä. Elinkeinopolitiikasta näyttää Saksassa vallitsevan varsin yksituumainen strategia. Aiankin suurimmilla puolueilla. Näin myös Ruotsissa. Ehkäpä myös jonain päivänä Suomessa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Myös EU-politiikassa Saksan puolueet ovat varsin yksimielisiä. Vain popuilistinen AfD on asiassa vastarannankiiskenä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset