*

plukkala

Benno Ohnesorg ja Saksan mielenosoitukset

On paljon mietitty sitä, miksi Saksasta on tullut mielenosoitusten luvattu maa. Ehkä osansa on myös tapahtumilla, jotka alkoivat kun poliisi, Karl-Heinz Kurras, ampui opiskelijamielenosoituksessa Benno Ohnesorgin 02.07.1967. Tutkittaessa Saksojen yhdistymisen jälkeen DDR:n Stasin arkistoja, on osoitettu, että kyseinen Kurras oli Länsi-Berliinin poliisiin soluttautunut tai värvätty Stasin agentti. Asiasta kirjoitti jo vuonna 2009 arvostettu die Welt laajan artikkelin.

https://www.welt.de/politik/article3781473/Benno-Ohnesorg-von-Stasi-Spit...

Benno Ohnesorgin  ampuminen kesällä 1967 oli itse asiassa alkuna hullulle vuodelle 1968. Benno Ohnesorgin ampumispäivän iltana perustettiin mm. Bader-Meinhof ryhmä, joka vuosikausia terrorisoi Länsi-Saksaa, aina tiukan paikan tullen ryhmä pakeni turvaan rajan taakse DDR:n puolelle.

Eli väkivaltaisten mielenosoitusten perinne Saksassa on jo yli 50 vuotta vanhaa. Ja tietyt ryhmät käyttävät mielelenosoituksia omiin tarkoitusperiinsä yhä vieläkin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kaikille asioille syntyy selittäviä taustoja ja tekijöitä, näin näille Hampurinkin tapahtumille.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Voihan ne juuret nähdä kauempanakin: SA:n katutappelijat kommunistien kanssa nyrkkihippasilla 1920-luvulla. Toinen alkusyy-tekijä voi olla sekin, että sodanjälkeinen ikäpolvi pettyi ja katkeroitui, kun huomasivat, miten monet entiset natsit pitivät merkittäviä asemia mm. oikeuslaitoksessa, politiikassa ja taloudessa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

20-luvulla elettiin Weimarin tasavallan aikaa. Tuskin nistä tapahtumista voi hakea "ennakkotapausta" 2017 mielenosooituksille.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ei, mutta kadulla politikoimisen perinteen juuria kylläkin. Tämä ei ole oma keksintöni, vaan saksalaista aatehistoriaa.

Kommenttini ei taida miellyttää, koska esitin, että voi sitä nähdä muutakin kuin sen ainaisen Stasin luuraamassa kaiken takana.

Toisaalta on myös hyvät syyt sanoa, että nykyporukoilla, niin natseilla kuin anarkisteills (enimmäkseen varmaankin 90-luvulla syntyneitä) ei ole varsinaista tietoisuutta menneisyydestä tai yhteyttä siihen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #5

Saksa kärsi toisen maailmansodan jälkeen pari vuosikymmentä melkoisesta alemmuudentunnetta. Ennenkuin Saksaan tuli uusi sukupolvi. Se ei varmasti hakenut esikuviaan Weimarin tasavallasta. Se haki omaa tietään. Silloin opiskelijoille se oma tie oli jotakin muuta.

Kommenttisi ei mitenkään ole minulle vastenmielinen. Kuitenkaan en pidä arvioitasi blogistin käsityksistä mitenkään asiallisena. Sinulla itselläsi on ilmeisesti ennakkoasenteita. Minulla ei kommenttien suhteen ole.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Moni ei varmaan muista väkivalakaisten opiskelijamellakoiden hullua vuotta 1968 Euroopassa. Jokainen voi tietysti hakea halutessaan taustatitoa netistä-

https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/hullu-...
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mita-oike...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kuuluun itse suureen ikäluokkaan syntynyt, v.-49 ja jaan pitkälle saman näkemyksen Pekka Lukkalan kanssa siksi, että elin tuon ajan poliittisesti aktiivisena demarinuorissa. Kommunistista nuorisoliikettä Euroopassa johdettiin DDR;a tämä oli sen ajan demarinuorille selviö, ja Suomessa tätä DDR:a edusti nuorkommunismia edusti SKP:n taistolaissiipi, jonka nuoret jäsenet tulivat pääosin "hyvistä" ja varakkaista perheistä" kuten "Nalle" Wahroos esimerkkinä Suomesta tai Baader-Meinofin kannattajat L-Saksassa. Tänään nuo ikäluokkani "stallarit" ovat löytäneet poliittisen kodin Vihreistä ja DDR:a aikaisesta Saksasta vihreidenkin juuret löytyvät.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Heh, heh. Eipä ole paljoa seitenkymppisiä Vihreissä, ehkä demareissa niitä on... Teidän sukupolvenne kokemukset olivat epäilemättä teille merkittäviä, mutta eivät oikeasti. Niillä ei nykymaailmaa enää selitetä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kaikkien sukupolvien kokemukset ovat merkittäviä niin nykyisyyden kuin tulevaisuudenkin hahmottamisessa.

Siinä vaiheessa, kun ne kokemukset ovat uusien sukupolvien mielestä sillä tavalla merkityksettömiä kuin sinä annat ymmärtää käsityksestäsi koskien esimerkiksi 60-lukua, niin se on ensimmäinen merkki siitä, että samojen asioiden on aika alkaa toistua.

Joku onkin todennut, että niin poliittiset kuin pitkän jakson taloussyklitkin noudattavat noin 60 vuoden periodia. Nuorempi sukupolvi ei ole koskaan kovin hanakka toistamaan vanhempiensa virheitä. Siksi ne toistavat isovanhempiensa virheet.

(Vielä blogikirjoituksen viestin vakuudeksi: https://www.youtube.com/watch?v=8dZfGQcbolE)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #11

Vanhempiensa virheet he vielä muistavat. Isovanhempiensa eivät enää.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Mäkisellä on kummallinen käsitys menneisyyden merkityksestä nykyisyyteen. Maailma on vaan sellainen ihmeellinen paikka, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Esa, jos tutustuisit Vihreiden nykyretoriikkaan niin huomaisit niiden olevan lähes yksi yhteen entisten "stallarien" retoriikan kanssa. "Emme ole vasemmalla, emme oikealla, vaan edessä" näin nykyvihreät itseään mainostavat ja niin mainostivat myös "stallarit" 60-70- luvulla tosin eri sanamuodoin. "Stallarit" pitivät itseään yhteiskuntamme kehityksen edelläkävijöinä vaikka totuus oli toinen, jarruttivat modernin suomalaisen yhteiskunnan kehitystä aivan kuten Vihreät tekevät nyt, esim ydinvoiman lisärakentamisen vastustamisella.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saksassa joka kymmenes ydinvoiman vastustaja on vihreä (=äänestää vihreää puoluetta).

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tästä olisi mukava saada joku linkki?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #16

2/3 saksalaisista vastustaa ydinenergiaa,Vihreiden kannatus on jotakuinkin 8%.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #19

Vastustaminen ja äänestäminen ovat keskenään eri asioita.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #20

Aivan oikein kuten sekin,että jäniksellä on pitkät korvat.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #21

Riippu siitä, mihin ja miksi verrataan?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #22

Täältä löydät ydinvoiman kannatuskäyrät

https://de.statista.com/statistik/daten/studie/196...
Vain 5% saksalaisista kannattaa ehdottomasti ydinvoimaa
16% kannattaa mielummin kuin vastustaa
40& prosenttia vastustaa täysin
36% vastustta ennen kuin kannattaa
3% ei osaa sanoa
Vihreiden kannatus ei aivan taida yltää 76%.Tuhannesta saksalaisesta 760 vastustaa.
Kuinka moni saksalainen tuhannesta äänestää vihreitä,kun äänestysprosentti on 70.
Itseasiassa olin itsekin väärässä.Joka kymmenes on vahvasti yläkanttiin.Vaatisi äänestysprosentiksi tasan sata.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #23

Saksassa yleisesti vastustetaan ydinvoimaa. Alkuperäisen kysymykseni esitin sinulle siksi, että oletin olevan jonkinlaista tutkittua tietoa Bündnis 90/Grünen jäsenten suhtautumisesta ydinvoimaan?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Höpsöjä kliseitä, teet vain itsesi naurunalaiseksi.

Mikäpä liike ei mainostaisi itseään tulevaisuudella ja edelläkävijyydellä? Aktivistit, Jääkärit, Tulenkantajat, AKS... -esimerkkejä riittää joka vuosikymmeneltä.

Eihän se ole mitenkään Vihreiden vika, että lisäydinvoiman rakentaminen on mennyt Suomessa pieleen.

Proto-vihreiden toiminnan pontimena silloin joskus 70-luvun lopulla oli nimenomaan halu tehdä jotain, johon taistolaisten halvannuttavaa vaikutusta ei päästetä sotkemaan. Eivätkä päässeet.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Esa, jokainen meistä katsoo maailmaa omista lähtökohdistaan, niin sinäkin teet. Minusta teet itsesi naurettavaksi kyseenalaistamalla suurten ikäluokkien, jotka ovat itse eläneet ja kokeneet 60- ja 70-lukujen opiskelijamielenosoitukset, kokemukset siitä ajasta. Itse katsoin elämää silloin länsisaksalaisesta yliopistokaupungista käsin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #14

No todista sitten jotenkin uskottavasti, että niistä on joku todellinen linkki nykypäivän nuorten aikuisten ääritoimintaan. Pelkästään se, että setä muistelee ei ole todiste.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #17

Sinun olisi varmaan syytä lukea avaukseni uudestaan. Väitän siinä, että opiskelija Benno Ohnesorgin ampuminen kesällä oli avauslaukauksena hullulle väkivaltaisten mielenosoitusten vuodelle 1968 Euroopassa. Lisäksi väitteessäni oli mukana ehkä sana. Tätä sitten jatkui varsinkin Saksassa Bader-Meinhof ryhmän toimesta aina yhdeksänkymmentäluvulle saakka. Taktiikkana oli ajaa yhteiskunta täyteen kaaokseen. Silloin tätä tuki sivusta DDR parhaan kykynsä mukaan. Nykypäivän anarkisteilla on täysin samanlainen taktiikka.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset