*

plukkala

Puolaan pientä toivoa

Puolan predidentti Andrzej Duda on ilmoittanut, että hän käyttää veto-oikeuttaan ja palauttaa Laki ja oikeus - puolueen enemmistöhallituksen valmistelemat kaksi lakia taikaisin maan parlamentin alahuoneeseen. Lait olisivat romuttaneet maan oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Näiden lakien turvin olisivat politiikot nimittäneet maan korkeimman oikeuden tuomarit ja enemmistön eri tuomioistuinten tuomarit valitsevaan neuvostoon.

Duda oli Laki ja oikeus -puolueen ehdokkaana, kun hänet valittiin maan presidentiksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hän vastustaa hallituksen uudistushankkeita.

https://yle.fi/uutiset/3-9737919

Vuoden 2015 parlamenttivaalien tuloksena Laki ja oikeus -puolue saavutti maan vaalijärjestelmän takia yksinkertaisen enemmiston parlamenttin, vaikka saikin vain 39% annetuista äänistä. Tämän jälkeen hallitus on jo vienyt riippumattomuuden perustuslakituomioistuimelta ja voimakkaasti rajannut vapaan median toimintamahdollisuuksia.

http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209340-puolasta-tulossaautoritaar...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (90 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Näiden lakien mukaan ei Montesquieun vallan kolmijako-oppi enää toteutuisi. Maan oikeuslaitos ei enää olisi riippumaton.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Tämän jälkeen hallitus on jo vienyt riippumattomuuden perustuslakituomioistuimelta"

Onneksi Suomen perustuslakituomioistuimen riippumattomuuteen ei ole koskaan kajottu.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Niinpä, siihen on vaikea kajota.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Joo, vaikeahan siihen on kajota kun sitä ei ole.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Kun Suomessa "parannettiin" vaalirahoituslakia, silloin porsaanreiät vain vaihdettiin toisiin reikiin. Kyllä puolalaisetkin sen osaavat. Ilmeisesti tuo palautus on vain etukäteen sovittu bluffi ja lopputulos on sama.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tuskinpa sentään! Tämä on selvä merkki siitä, että presidentti Duda on ottamassa eroa Laki ja oikeus -puolueesta. Takana osaltaan varmasti EU:n uhkaamat sanktiot Puolaa kohtaan. Myöskin satojentuhansien puolalaisten hallitusta vastaan?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Eikös EU:n sanktiot ole jo upotettu ? Nehän vaativat yksimielisen päätöksen ja Unkari on jo ehtinyt sanomaan tukevansa Puolaa. Ei siis tule mitään sanktioita eikä niitä EU:ssa oikeasti halutakaan. Teatteria sekin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #7

Taustalla tämä uhkaus sanktioista kuitenkin vaikuttaa Dudan päätökseen käyttää veto-oikeuttaan. Duda ei halua Puolan joutuvan hakaukseen EU:n kanssa. Niin suuri nettosaaja Puola on.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #7

Teatteria? Tai sitten todellisia erimielisyyksiä. Nämä vanhoilliset kansalliset laki- ja oikeus -porukat näyttäisivät olevan aika äkkivääriä kaikkialla. En pidä ollenkaan mahdottomana, että niiden ja arvo- ja etenkin talousliberaalin EU-eliitin välillä olisi ihan oikeita ja syviäkin erimielisyyksiä. Kaikki eivät ole yhtä joustavia kuin täkäläiset sinikot.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #10

Kuitenkin Duda on nyt herännyt vastustamaan hallitusta. Mikai, aavistukseni siihen jo edellisessä kommentissani kerroinkin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #12

Duda ammattipoliitikkona ilmeisestikin näkee, tai ainakin yrittää nähdä, mihin suuntaan äänestäjien mielet ovat menossa. Samaten hän taatusti tietää missä EU:n johtava eliitti menee noissa asioissa. Ja hän on todennäköisesti puolensa valinnut.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #20

Ainakin ensimmäinen erkaneminen hallituksen politiikasta. Katsotaan nyt?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #21

Toivotaan siis parasta eli että järjen valo enemmänkin voittaisi ja kääntäisi politiikan suuntaa sekä pelätään pahinta, että tämä jäisi vain pieneksi syrjähypyksi muuten niin suoralla lain ja oikeuden tiellä.

Toivoisin muutoksen kuitenkin pikemminkin johtuvan Puolan sisäisistä voimista kuin EU:n painostuksesta. SIllä silloin mahdollinen kansalliskiihkoinen vastareaktio ei välttämättä olisi niin voimakas.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #35
Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #20
Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #10

Nyt olisi upeaa ja lohdullista olla väärässä. Toivottavsti olen ;-).

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #14

Kuitenkin, kuten otsikoinkin, vasta pientä toivoa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Maan yksipuoluehallitus on tuonut ilmi, ettei se kunnioita maan perustuslakia puuttuessaan perustuslakituomioisttuimen asemaan. Nämä uusimat lakiesitykset olisivat vieneet siitä kunniotuksesta lopunkin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Puolassa otetaan varmaankin suuret mielenosoitukset vakavasti, sillä esikuvanana ja hyvästi muistista löytyy eräs mielenilmaus Gdanskin telakalta aikanaan seurauksineen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Epäilemättä mielenosoituksen taustana on myös Solidaarisuusliike tai ainakin sen perintö.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomessa KKO:n presidentin ja oikeusneuvokset nimittää tasavallan presidentti.

Onko Kansallisen kokoomuksen ehdokkaana tasavallan presidentiksi vuonna 2012 valittu Sauli Niinistö poliitikko ?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Sinun kannattaisi pohtia myös sitä, kuka nimitysesityksen tekee. Jos tiedät, kerro esimerkki, että näin olisi tapahtunut?

Suomessa istuva presidentti luovuttaa aina jäsenkirjansa pois. Halosen lisäksi en myöskään tiedä, että joku toinen presidentti olisi kautensa jälkeen ottanut jäsenkirjansa takaisin?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

#17. Suomen tasavallan presidentin asema ei tietysti juurikaan kuulu Puola-keskusteluun. Hieman realismia historiallisiin pohdiskeluihin kuitenkin:

Vuoteen 1969 asti Suomen puolueet olivat tavallisia rekisteröityjä yhdistyksiä. Ståhlberg toimi presidenttikautensa jälkeen puolueensa kansanedustajana. Relander osallistui maalaisliiton kokouksiin koko presidenttikautensa ajankin. Svinhufvudille ja Kalliolle ei taatusti tullut mieleenkään erota puolueesta presidenttiyden tähden.

Rydillä oli muuta ajattelemista ja Mannerheimillä ei ollut puoluetta. Sodanjälkeisessä erityistilanteessa Paasikivi katsoi, että jäsenkirjasta on hyvä luopua kansakunnan yhtenäisyyden lujittamiseksi. Seuraajat ovat noudattaneet käytäntöä, joka ei kuitenkaan koskaan ole perustunut sen kummemmin mihinkään.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #50

Tarkoitinkin juuri sodan jälkeistä käytäntöä. Käsittääkseni Halonen on tänä aikana ainoa, joka on ottanut jäsenkirjansa takaisin.

Käyttäjän KajGran kuva
Kaj Granlund

Täsmällisemmin:

"Lain mukaan tasavallan presidentti nimittää sekä KKO:n presidentin että jäsenet eli oikeusneuvokset. Jäsenen nimittämisestä KKO tekee valtioneuvostolle perustellun esityksen. Presidentin nimittämisestä vastaavaa esitystä ei tehdä, vaan oikeusministeriö valmistelee valtioneuvoston ehdotuksen tasavallan presidentille esiteltäväksi."

Huom! Oikeusministeriö valmistelee esityksen, eli kuinka poliittisesti riippumaton tämä päätös on?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Siitäkin voi tietysti saivarrella. Jäsenen nimittämisestä KKO tekee nimittämisestä perustellun esityksen. Tämän perustellun esityksen pohjalta valmistelee valtioneuvosto ehdotuksen tasavallan presidentille esiteltäväksi.

Kysyin jo, kuinka monta kertaa KKO:n perustellusta esityksestä on poikettu?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #19

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen nimitti vuonna 1970 vastoin KKO:n perusteltua esitystä oikeusneuvokseksi apulaisprofessori Olavi Heinosen.

Aiheesta löytyy tietoa nettiä selailemalla, esim. googlaamalla Olavi Heinonen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #24

Kekkosen diktatuurin aikana. Sen jälkeen maan perustuslakia on mm. presidentin nimitysoikeuksien osalta muutettu.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #25

Olipa epälyllinen kommentti Lukkalalta koskien tätä nimenomaista asiaa eli KKO:n oikeusneuvosten nimittämistä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #28

Epälyllinen kommentti? En oikein ymmärrä, mitä tarkoitit. Puolan vai Suomen korkeimman oikeuden jäsenten nimittämistä?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #30

# 25
Voiko Lukkala laittaa linkin miltä osin Suomen perustuslaki on muuttunut KKO:n oikeusneuvosten nimittämisen suhteen tasavallan presidentin osalta sitten vuoden 1970.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #32

Korkeimman oikeuden presidentin ja oikeusneuvpkset nimittää jo aikaisemmin edelletulleen valmistelun jälkeen Tasavallan presidentti. Hänen nimitysoikeuttaan on kavennettu monissa viroissa. Mutta, voithan Pekka, jatkaa keskustelun viemistä pois kestelun pääaiheesta, joka on Puolan tilanne. Tähän Suomen Tasavallan presidentin nimitysoikeudet eivät oikein kuulu.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #33

#19

Esitit tuossa kommentissasi kysymyksen, johon asiallisesti vastasin.

Tämän jälkeen aloit epäasiallisesti viemään asiaa sivuraiteelle kirjoittamalla Kekkosen diktatuurista , Suomen perustuslain muutoksista tasavallan presidentin nimitysoikeuksien suhteen yleisellä tasolla jne.

Kukin tyylillään.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #38

Kukin tyylillään. Sinun tyyliisi puolestaan kuuluu kaikenlaisista asioista saivarteleminen pilkun nussimisen tapaan ja takoituksella väärin ymmärtäminen. Lisäksi yrität jatkuvasti viedä keskustelun pois alkuperäisestä keskustelun aiheesta.

Muuten oletko koskaan tehnyt puheenvuoroon omaa keskustelun avausta?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #39

Lukkalalle kiitos tarkasta henkilöön menevästä analyyttisestä kommentista.

P.S. Jokin tarpeeksi helppo aihe olisi varmaankin syytä valita mahdollisen ensimmäisen blogikirjoitukseni sisällöksi.

Jokin tuore gallup-kysely ?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #47

Siitä vaan, ja onnea matkaan! Kiitos myös omiin henkilööni menevistä kommenteistasi!

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Itse en keksi mitään järjestelmää, jossa voitaisiin kokonaan välttää poliittinen ohjaus. Lienee tarkoitus pyrkiä ns. pienimpään pahaan.

Suomessa on onneksi riippumaton ja luotettu media, joka varmasti puuttuisi räikeisiin tapauksiin. Pyrkimys autoritääriseen järjestelmään alkaa usein median rajoittamisella, jonka jälkeen pyritään muokkaamaan oikeusjärjestelmä haluttuun muotoon.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #23
Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

"Puolaan pientä toivoa"

Koska en koskaan lue tämän blogistin propagandististisia leipätekstejä niin kysynkin otsikon ohjaamana:Onko Puola eroamassa Eu:sta , jolloin tedellakin on toivoa paremmasta, vaiko joko se erosi, jolloin toiveet paremmasta jo realisoituivat?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Jos et et kerran leipätekstiä lukenut, en myöskään vastaa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ilmeisesti paine olla hyväksyttämättä laki, kävi Dudalle liian suureksi ja sen paineen asetti paitsi EU niin ennenkaikkea useissa eri kaupungeissa nähdyt suuret mielenosoitukset ja varmasti Duda muistaa vielä Solidaarisuusliikkeen aikaiset mielenosoitukset. Kuten jo kerran aikaisemmin mainitsin, tarvitaan pari sukupolvea, että länsimaisen demokratian pelisäännöt omaksutaan, siksi pitkän ajan puolalaiset olivat NL;n ikeen alla.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Näin minäkin uskon tapahtuneen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Näillä ns. veto-pikeuksilla on pitkä historia niin Puolassa kuin Suomessakin. Tasavallan presidenttikin voi estää veto-oikeudellaan jonkun lain voimaantulon. Jos eduskunta toisen kerran eduskunnassa hyväksytään, se tulee voimaan.
ttamisestani en löytänyt sitä, kuinka parlamentti voi ohittaa presidentin veto
Tähän veto-oikeuden ohittamiseen on maailamlla monenlaisia käytäntöjä. Joissakin maissa se edellyttää kahden kolmenosan enemmistöä lain hyväksymiselle toisella kertaa.

Huolimatta googlettamisestani en löytänyt vastausta siihen, miten asia menee Puolassa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

" Suomen tasavallan presidentin asema ei nyt juurikaan kuulu Puola-keskusteluun."
( # 50 Jari-Pekka Vuorela )

P.S. Puolan oikeustoimintaan kuuluu, että hylätty lakiesitys tulee korvata toisella lakiesityksellä. Tässä tapauksessa sen voi antaa esimerkiksi Puolan presidentti.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Joka tapauksessa lakiesitykset käsitellään parlamentin alahuoneessa uudestaan.
Sinulla on kummallinen tapa tuoda esiin asioita, mutta aiona unohdat linkin tietolähteeseesi.

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

Ehdotan että kaikki päätökset siirretään EU:n tehtäväksi. Silloin niillä olisi jumalainen oikeutus.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ei nyt aivan. Mutta EU-maat jo liittyessään ovat sitoutuneet Euroopan unionin demokraattisiin arvoihin. Puola on niistä kovasti nykyisen hallituksensa aikana karkaamassa.

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

Muistuttaisin EU:n kongressista, jota ei valita minkään demokratian taiteen mukaisesti.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #46

En suinkaan ole väittänyt, että EU olisi täydellinen. Parantamisen varaa on paljonkin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #46
Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #51

Sellaista ei todellakaan ole. Mielestäni kuitenkin on hoitanut monta asiaa hyvinkin, puutteita toki on. Mutta esimerkiksi rauhan ylen riitaisassa Euroopassa EU:n myötä on kiistaton. Näin pitkää rauhanaikaa ei aivan lähiaikoina ole Euroopassa ollut. Myös EU:n sisämarkkinat on niitä posiotiivisia saavutuksia kuten myös ihmisten vapaa liikkuvuus EU:n sisällä. Työnteko ja opiskelu. Lista on paljon pitempikin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #51

Täsmennän, että ei ole olemassa mitään "EU:n kongressia", enkä oikein ymmärrä, mihin sellaisella voitaisiin viitatakaan. Omasta mielestäni toki erilliset komissio ja neuvosto pitäisi korvata demokraattisesti valitulle parlamentille vastaavalla hallituksella. Tämä olisi demokratia- eli liittovaltiokehitystä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #54

Niinpä, EU:n komission valinnan muuttaminen demokraattisesti olisi asia, joka ehdottamisesti pitää ottaa uudistumislistan kärkeen.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Minua kiinnostaa, ovatko Puolan parlamentin hyväksymät kaksi lakia oleellisesti vallan kolmijaon suhteen erilaisia, mitä esim. Suomessa, Yhdysvalloissa tai muissa maissa on käytäntönä.
Vai onko kysymyksessä Saksan, Ranskan ja niiden hännystelijöiden yritys saada Puolassa aikaan kriisi, jolla Laki ja oikeus -puolue saadaan syrjäytettyä ja tilalle valtaan EU:n politiikalle myötämielisempi parlamentti? Kysymyshän on pitkään ollut siitä, että Puola maksaa mieluummin EU:n sakot kuin ottaa Italiasta länsiafrikkalaisia nuoria miehiä. Kun näin on, EU:ssa on ollut pakko keksiä joku uusi kepponen. Keksittiin, että oikeuslaitos ja media on nyt vaarassa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kyllä nämä kaksi lakia kovasti poikkeavat vallan kolmijako-opista. Hallitus haluaa siirtää koko oikeuslaitoksen maassa hallituksen toimivaltaan, joka kolmijako-opin mukaan sinne ei kuulu. Kolmijako-oppi tyarkoittaa, että lainsäädäntövalta, toimeenpanovaltavalta ja oikeulaitos ovat tiukasti toisistaan erillään. Puolan yksipuoluehallitus keräämässä nämä kaikki kolme itselleen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Länsimaistahan omituisin suhde vallan kolmijakoon on Yhdysvalloilla. Presidentin ja pääministerin tehtävät on yhdistetty samaan virkaan; oikeusministerin ja oikeuskanslerin samoin; korkeimman oikeuden tuomareilla ei ole eläkeikää.

Eurooppalaisia arvoja voi tietysti kutsua Saksan ja Ranskan hännystelyksi, jos paluu katoliselle keskiajalle miellyttää enemmän.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kirkolla toki Saksassa ja Ranskassa maiden politiikka toki kuuntelee kirkkoa enemmän kuin Suomen politiikka. Mutta tuskin niissäkään kukaan on palaamassa katoliselle keskiajalle.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #66

Ei, päinvastoin kuin Puolassa (ja Turpeisen kotona?:)).

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Työskentelin neljän puolalaisen koneistajan kanssa Lohjalaisessa konepajassa v- 90-95 aina noin vajaat puolet voudesta kerrallaan. Suomalaisen on vaikeaa ymmärtää, että lähimmäiseksi ystäväkseni tullu herra Herenko s.-56 ja hänen ikäisensä eivät tienneet Elviksestä, ei Beatleseista, nuoruudessaan mitään ja aina aamuisin kun samalla firman autolla töihin kuljettiin Abba soi kasetilta, koska se musiikki oli heille uutta, ennen kuulumatonta. Puolan sodanjälkeinen sukupolvi, sukupolvi johon itsekin kuulun menettivät mahdollisuuden elää sitä elämää, jota me samanikäiset lännessä elimme, Nuorison, varsinkin tyttöjen vapautumista tiukista moraalisäännöistä, vain yhtenä esimerkkinä ja niin monista nuorison elämään kohdistuneista uudistuksista joita läntisessä maailmassa tapahtui. Nyt Puolan Laki ja Oikeus puolue pyrkii palauttamaan maata aikaan ennen solidarisuus-liikettä ja varmaa on, että tukea tähän pyrkimykseen löytyy nykyvenäjältä. Ihmettelen vaan suuresti miksi kukaan suomalainen tälläista kehitystä voisi tukea.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Puola on nyt yhden sukupolven ajan ollut vapaa totalitarismista. Viime vaalien aikaan näytti siltä, että vanhat kokemukset oli jo unohdettu. Mutta nykyiset valtavat mielenosoitukset kertovat, että ei ehkä aivan niin ollutkaan?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Puolassa ollaan kyllä hyvin tiukasti Kreml-vastaisia koko poliittisen kentän laidasta laitaan. On aikamoinen asiavirhe epäillä Laki ja oikeus-puoluetta venäjämieliseksi.

Se on kyllä syytä muistaa, että nämä uudet oikeistokonservatiiviset liikkeet itäisessä Euroopassa ovat saaneet paljon sparrausta USAn kirjavan, mutta äveriään äärioikeiston ajatushautomoilta ja säätiöiltä. Roomalaiskatolisten änkyräpiirien vaikutusta unohtamatta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Eihän Puola venäjämielinen ole millään lailla. Mutta vaalien aikaan tuntui, että neljännevuosisadan jälkeen totalitarismista vapautumisen jälkeen suuri osa kansasta oli sen unohtanut.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tunnen myös puolalaisia ja heidän kanssaan tuollaisista aiheista keskustellessamme tulimme yhteiseen lopputulemaan, etteivät he Beatlesien t.m.s. kanssa menettäneet oikeasti oikeastaan mitään. Sen sijaan arvoliberalismin mukanaan tuomia tapakulttuurin muutoksia hekin pitivät myönteisenä asiana.

He tulkitsivat reaalisosialistisen arvokonservatismin vain jatkumona sotia edeltäneelle ajalle eikä mitenkään erityisesti reaalisosialismin mukanaan tuomana.
Niinpä olenkin päätynyt myös noita keskusteluja laajemminkin asiaa pohdiskeltuani tulemaan, että laki- ja oikeuspuolue pyrkii pikemminkin II Maailmansotaa kuin Solidarnoscia edeltäneeseen aikaan.

En myöskään ole juuri huomannut Kaczynskin ja venäläisten kaveeraavan keskenään.
Pikemminkin päinvastoin. Puolan nykyvallanpitäjillä kun on hieman jo vaikeuksia Ukrainan kiovalaisenkin porukan kanssa vaikka yhteinen vihollinen idästä löytyisikin. Laki- ja oikeus taitaa löytää liittolaisensa hieman kauempaa, Unkarista j.n.e. Myös Trump taidetaan tuntea hengenheimolaiseksi. Suomesta siis tukea taitaa löytyä vain ehkä mahdollisesti halla-aholaisista persuleista.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Puolan tilanne eki nyt kuitenkaan ole mitenkään vakaa. Siitä kertovat nämä jatkuvat massamielenosoitukset. Katsotaan, mihin tämä Dudan irtiotto hallituksesta johtaa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Varmasti maailmassa on ihmisiä, jotka eivät koe menettäneensä Beatlesin kanssa mitään. Sama koski epäilemättä kymmeniä miljoonia kulttuurivallankumouksen lapsia Kiinassa. Jokin osa heistä on myöhemmin huomannut, että on ihan kiva saada kuunnella ja jopa soittaa Bachia, Mozartia, Bartokia, Gershwinia, Beatlesia...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #64

Vuorela listasi Bachia, Mozartia, Bartokia, Gershwinia, Beatlesia... Makuasioista ei pitäisi kiistellä ja ihmisillä pitäisi olla vapautensa valita mieleisensä kuultava, vaikka sitten Syyrian rämisevä musiikki kuten Waltari pisti Kaptahin asian ilmaisemaan. Chauvinistinen monokultturismi on aina pahasta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #69

Totta on, että rautaesirippu pienensi kansan mahdollisuutta seurata läntisen maailman kevyttä musiikkia mutta ei kuitenkaan sitä kokonaan estänyt. Kyllä kevyt musiikki radioaaltoja pitkin Puolaankin levisi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #70

Ensinnäkin olisi kai hyvä ottaa huomioon, että muunlaistakin musiikkia on olemassa eikä länsimaisella kaupallisella musiikilla olisi ollut juurikaan muuta tarjolla kuin yksipuolinen kulttuuri-imperialismi. N.s. rautaesiripun takana säilyi länsimaita paremmin korkealuokkainen klassisen musiikin perinne ja noinniinkuin yleisesti ottaen musiikillinen sivistys on nykyisessä Itä- ja itäisessä Keski-Euroopassa edelleenkin korkeammalla tasolla kuin lännessä ja etenkään täällä pikku-ameriikassa.

Toisaalta on otettava huomioon, että noissa maissa kehittyi myös oma kevyt musiikkinsa, sekä maanpäällinen että -alinen, jota ei sattumoisin täällä juurikaan tunneta muulta osin kuin kansainvälisten levy-yhtiöiden hyödyntämältä osin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ettei nyt puolalaisista ihan mahdotonta kuvaa annettaisi, muistettakoon kuitenkin, että maa on ollut eurooppalaisen jazzin ja uuden aallon elokuvan keskus koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Minäkin uskon, että kansalliskonservatiivinen virtaus muistelee nimenomaan aikoja ennen sotaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #65

Itse en oikein usko siihen, etteikö Puolassa oltaisi kuultu Beatlesia ja muuta läntistä kevyttä musiikkia. Länsi osaltaan hoiti tämän erittäin voimakkailla radiolähettimillään.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #68

Tähän musiikkiaiheiseen blogistin johtamaan keskusteluun sopisi mainiosti tieto nykyisen Puolan presidentin mielimusiikista.

Pystyykö Lukkala blogistina valaisemaan asiaa ?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #65

#71. Taitaa loppujen lopuksi Myyryläisellekin kunnon kulttuuria olla vain Venäjän keisarikunnan aikainen...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #73

Niin, todellakin moni mielisäveltäjistäni on tuolta ajalta: Beethoven, Bach, Mozart, Chopin jakeitäheitäonkaan. Sävelsipä Sibeliuskin ison osan tuotannostaan jo keisarillisen Venäjän aikaan. Mutta on hyvää musiikkia sävelletty toki sen jälkeenkin: Šostakovitš, Britten j.n.e. Ja taisipa Vivaldi aloittaa jo ennen ensimmäistä Venäjän keisaria. Olenpa myös kuullut ihan kelpo keskiaikaista musiikkia vaikka tietämykseni tuolloisista säveltäjistä ei riitäkään nimeämään heitä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #80

Aika harvoja mielisäveltäjiä minullakaan on ajalta ennen Palestrinaa ja di Lassoa, jotka olivat Iivana Julman ikätovereita.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #81

Pjotr I Veliki eli Pietari Suuri oli ensimmäinen Venäjän hallitsija joka nimitti itseään keisariksi: "Vserossijski Imperator". Hän oli Vivaldin aikalainen. Ivan IV taas oli lempinimeltään "Groznyi" joka tarkoittaa oikeasti ankaraa ja hän oli "vain" ensimmäinen Venäjänmaan tsaari. Tosin tsaari-nimitys juontaa juurensa Bysantin kautta latinan caesar:iin mutta on tarkoittanut myös keisaria pienempiä ja tämän alaisia hallitsijoita, esim. Kazanin tsaari ja Astrakanin tsaari.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #82

Nyt ollaan jo varsin kaukana keskustelun aiheesta.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #65

Lisätään nyt tähän vielä ainakin Lutoslawski ja Penderecki (Góreckin jättäisin mieluiten mainitsematta). Muutenkin "Varsovan syksy" oli Euroopan johtavia nykymusiikkifestivaaleja jo sosialistisen Puolan aikana.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #84

Analen anteeksi Lukkalalta ohi aiheen kirjoittamisesta mutta enpä malta olla puolustamatta Góreckiä. Hän lienee yksi niistä joka kaupallisesta menestyksestään huolimatta oli musiikillisesti ihan kelpo säveltäjä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #86

Joku voisi tehdä oman avauksensa musiikista. Menee niin paljon ohi aiheen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tilanne Puolassa jatkuu. Presidentti Duda palautti kaksi lakiesitystä parlamentin alahuoneeseen, mutta hyväksyi lain jonka mukaan oieusministeri saa irtisanoa alimpien tuomioistuinten puheenjohtajia.
https://yle.fi/uutiset/3-9739600

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Riemuitsimmeko puolalaisista edistysaskeleista liian aikaisin sillä YLE tietää kertoa Puolan presidentin allekirjoittaneen lain, joka antaa oikeusministerille oikeuden irtisanoa tuomioistuinten puheenjohtajia (https://yle.fi/uutiset/3-9739600). Oliko siis Dudan eilinen ryhdistäytyminen vain pieni profiilin nosto muuten pimeässä menossa? Nenä käväisi hetken pinnan yläpuolella mutta vajosi samantien? Toivottavasti olen väärässä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jonkinlaisesta automaattisesta autoritaarisuudesta kyllä kertoo, että nimenomaan alempien oikeusasteiden tuomareita saa erotella poliittisin perustein, mutta isompia herroja välttämättä ei.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ennen kuin sanon tuohon mitään, odotan Dudan korvaavia lakiehdotuksia. Katsotaan sitten.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Totesin tämän itsekin kommentissani nro 52. Lisäksi Duda on luvannut kahden kuukauden kuluessa esittää uudet lakiehdotukset hyväksymättä jääneiden tilalle, ensin hän kuitenkin kuulee asiantuntijoita.

Eihän tämä viimeinen tieto ainakaan mieltä rauhoita.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Eihän tämä mikään uutinen ole, jos vaan on perehtynyt Puolan lainsäädäntöprosessiin ja sen antamiin mahdollisuuksiin juuri presidentille.

#56

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #78

Monelle se on uusi tieto. Ei tietenkään sinulle, joka olet syvällisesti perehtynyt mm. Puolan lainsäädäntoprosessiin! Kuinka monen suomalaisen uskot sen tuntevan?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Koska teksti on nostettu aivan karuselliin asti niin tulee kysyä tekstin laatijalta, että onko faktat tarkistettu?

Presidentti Duda on jättänyt noin parin vuoden mittaisella taipaleellaan allekirjoittamatta yhden parlamentin hyväksytyn lakiluonnoksen. Onko siis oikein hehkuttaa tämän olleen "ensimmäinen kerta"?

Toiseksi, en huomannut asenteellisessa tekstissä mainintaa siitä, että Sejm voi kumota presidentin veton 3/5 enemmistöllä. Tähän on realistinen mahdollisuus, mutta se ei ole itsestään selvää - tietenkään.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Tätä, että hän on aikaisemmin jättänyt jonkun lain, en tiennyt. Dudaa on yleisesti pidetty hallituksen kumileimasimena. Pyydän virhettäni syvästi anteeksi.

Kommentissani nro 36 kerroin siitä, että eri maissa on erilaisia säädöksiä presidentin veto-oikeuden ohittamisesta. Totesin siinä, että joissakin maissa laki tulee voimaan, jos 2/3-osaa hyväksyy sen toiseen kertaan. Näin on mm. Yhdysvalloissa. Suomessa puolestaan riittää, jos eduskunta hyväksyy lain normaalisti toisenkin kerran. Puolan käytäntöä en löytänyt, yrityksestäni huolimatta.

Jos pitää jotakin blogistia asenteellisena, ei hänen kirjoituksiaan ole pakko lukea. En itsekään juuri tästä syystä edes avaa kaikkien blogistien avauksia.

PS. Olisi myös mielenkiintoista tietää mikä laki tämä Dudan ensimmäinen hylkäämä oli. Suomessakin on presidentti jättänyt vahvistamatta lakeja yhteistyössä hallituksen kanssa, kun laki on osoittautunut puutteelliseksi?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

USA-lainen NBC kirjoitata 2/3 -enemmistöstä ylittämään Dudan veto (http://www.nbcnews.com/news/world/polish-president...). CNN taas puhuu 60%:sta (https://www.nytimes.com/2017/07/24/world/europe/po...). Bloomberg 3/5:sta kuten Alakylä (https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-07-24...). Kukahan mahtaa olla tarkistanut tietonsa oikein?

Kukaan noista ei veikannut lain ja oikeuden saavan riittävää enemmistöä kasaan. Mutta aika näyttänee.

Toisaalta Lukkala ei ole ainoa joka piti näitä vetoja Dudan ensimmäisinä: http://www.pnb.pl/clientarea/pnb-weekend-supplemen...

Mutta sitten löytyi tämä: http://transfuzja.org/en/artykuly/press_releases/p...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset