*

plukkala

Presidentinvaaleissa tarvitaan kaksi kierrosta

Iltalehti ennätti ensimmäisenä julkaisemaan ennusteen tammikuun presidentinvaalin tuloksesta. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus verkkokyselynä. Se haastatteli verkossa 22-23.8. 1179 äänestäjää. Kyselyn mukaan ensimmäisellä kierroksella Niinistöä äänestäisi 60% kysellyistä, jolloin toista kierrosta ei tarvittaisi.

Olen kuitenkin Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juha Rahkosen kanssa samaa mieltä siitä, että todennäköisesti näemme myös vaalien toisen kierroksen. Nykyisen presidentin vaalitavan, eli suoran kansanvaalin aikana, aina vaaleissa on tarvittu kaksi kierrosta.

Kysely on myös ennenaikainen. Vielä ei edes tiedetä, ketä vaaleissa on edes ehdokkaana. SDP:n ehdokkaan henkilöllisyyttä ei vielä tiedetä. Lisäksi kolmelle ehdokkaalle kannattajat keräävät 20000 kannattajakorttia valitsijayhdistyksen muodostamiseksi. He ovat Sauli Niinistö, Paavo Väyrynen ja Ilja Janitskin.

Monet olivat varmoja vuoden 2006 vaaleissa, että Tarja Halonen valittaisiin jatkokaudelle jo ensimmäisellä kierroksella. Näin ei käynyt. Kunhan ehdokkaat ovat ensin selvillä, ollaan viisaampia. Monet kuitenkin äänestävät ensimmäisellä kierroksella sitä itselleen tutun puolueen ehdokasta ensimmäisellä kierroksella. Toisella monet joutuvat valitsemaan "vähemmän" huonon vaihtoehdon kahdesta.

Tämän tutkimuksen mukaan Niinistön valinta olisi toisella kierroksella erittäin selvä. Varmasti Niinistö valitaan, mutta tuskin niin selvästi kuin tämän tutkimuksen luvut kertovat, oli toisella kierroksella vastassa sitten kuka tahansa.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708242200347884_pi.shtml

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (64 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ennen vaaleja näemme varmasti vielä kymmeniä tutkimuksia vaalien tuloksesta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Hiukan hiusten halkomista mutta emme näe ennen vaaleja yhtään tutkimusta tuloksesta vaan "vain" mielipidetiedustelujen ennusteita tuloksesta ja analyysejä niistä mutta niitä toki ihan vaivaksi asti.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Niinpä! Hiusten halkomista. Korjasin kuitenkin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kiitos, olen joskus, ehkä ärsyttävästikin, tarkka sanojen merkityksistä. Oletan sillä tavoin, siis käyttämällä sanoja niiden oikeissa merkityksissä, välttävämme väärinymmärryksiä ja sitä kautta turhia kinasteluja.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #14

Hyvin kuitenkin asiani tunnuit ymmärtäneen?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Olisi halvempaa, jos Sauli Niinistö valittaisiin suoraan yhdellä äänestyksellä. On vaikea uskoa, että kukaan muu voi voittaa vaaleja. Aika usein olen tosin väärässä, mutta tällä kertaa uskon, että Niinistö voittaa varmasti.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Itsekin uskon, että Niinistö voittaa, mutta vasta toisella kierroksella.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Onneksi demokratia ei kuitenkaan toimi ihan kokonaan kustannusten minimoimisen perusteella eikä tuloksia ratkaise yksityiset mielipidetiedestelufirmat voittoa tavoitellessaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Myös mielipidetutkimukset ovat osa tämän päivän demokratiaa. Esimerkiksi Saksassa julkaistaan puolueiden kannatuksesta joka viikko 3-4 tutkimusta. Puolueet jopa itse niitä teettävät, Suomessakin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #17

Totta, niillä on myös oma informaatioarvonsa, sitä en kiellä. Mutta, onneksi, ne eivät ratkaise vaalien tuloksia vaikka niillä onkin oma vaikutuksensa. Osa ihmisistähän käyttäytyy niin, että haluavat olla voittajan mukana kun siitä voi tunnustella olevansa vähän niinkuin voittaja itsekin.

Mikähän mahtaisi olla vaalin tulos jos emme tietäisi miten suosittuja kukin ehdokas on vaan joutuisimme päättämään sen perusteella mitä tiedämme heidän ajamansa politiikan sisällöstä? (tosin ehkä pitäisi karsia myös muita erityisestä suosiosta kertovia asioita kuten "televisiosta tuttuus" tai "urheilusankaruus" j.n.e.).

Toisaalta voisi kysyä miten paljon on tarpeeksi? Tarvitsevatko saksalaiset todellakin noin paljon mielipidetiedusteluja? Kuinka moni niitä oikeasti enää lukee? USAssa taitaa olla jo yrityksiä jotka lukevat niitä asiakkaiden puolesta ja tekevät niistä yhteenvetoja ja laskevat indeksejä sekä niitä julkaistaan jopa Wikipediassa. Ja joissakin maissa niiden julkaiseminen on kiellettyä juuri ihan ennen vaaleja niiden vaikutuksen minimoimiseksi.

Vähemmälle huomiolle ja julkisuudelle jää vaalien jälkeiset analyysit ennusteiden paikkaansapitävyydestä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #38

Kyllä mielipidetutkimuksilla varmasti on oma vaikutuksensa ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Niillä on myös vaikutusta niin puolueitten kuin politiikkojen toimintaan ja ulostuloihin.

On kuitenkin täysin turhaa spekuloida sillä, millainen vaalitulos olisi, jos emme tietäisi ehdokkaiden suosiosta mitään. Ensin tulisi kieltää kaikki tiedotusvälineet. Ja silloin emme tietäisi mistään muustakaan mitään. Silloin ei kysymyksessä olisi enää demokratia eikä vaalejakaan edes tarvittaisi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #40

Lukkala tulkitsee spekulaatioehdotustani kummallisesti. Ehdotin pähkäiltäväksi vain sitä mikä on erilaisten suosiospekulaatioiden vaikutus äänestystulokseen. En poliitikkojen toimien ja puheiden uutisoinnin estämistä mikä ei ole ollenkaan tarepellista jos vaikka kuinka estäisimme suosiospekuloinnin. Ne uutisethan ovat elintärkeitä jotta tiedämme mitkä ovat poliitikkojen kannat ja linjaukset. Suosiospekulaatiot mielipidemittauksineen on ihan eri juttu.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #46

Kuitenkin ne samat mielipidemittaukset vaikuttavat politiikkojen kantoihin ja linjauksiin? Mielipidetutkimusten tuloksia tutkitaan puoluetoimistoissa kaikkein tarkimmin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #47

Periaatteessa on tietenkin hyvä, että kansalaisten mielipiteet vaikuttavat. Epäilen vaikutuksen kuitenkin etupäässä rajoittuvan puheisiin eikä yltävän juurikaan tekoihin. Niiden perusteella ragennetaan imagoja ja brändejä. Todelliset linjaukset syntyvät kuitenkin enemmän taustalla olevien intressiryhmien kanssa suunnitellen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #50

Kyllä ne mielipidemittausten trendit pienellä viiveellä vaikuttavat puolueitten linjauksiinkin, puolueohjelmaa myöten.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #52

Meillä lienee hieman erilaiset käsitykset puolueiden, ainakin valtasellaisten, toiminnasta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #53

Epäiletkö, etteivät yhteiskunnan kehityksen trendit vaikuttaisi puolueiden linjauksiin? Kyllä jokaisen ajassa mukana pysyvän puolueen on yhteiskunnan muutokset huomioida. Muuten käy kuten SDP:lle, joka elää vieläkin viime vuosituhannella.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #54

Olen vakuuttunut, että puolueiden linjauksia ohjaa enemmän niiden rahoittajien ja taustajoukkojen ryhmäkuntaiset edut. Joillakin noista ryhmäkunnista on myös hallussaan n.s. yhteiskunnallinen hegemonia jolla he saavat rakennettua kuvan siitä miten yhteiskunta muuttuu.

Edellinen ei tarkoita, etteikö yhteiskunta ja -kunnat muuttuisi, talous- ja yhteiskuntajärjestelmät kypsyisi j.n.e. Mutta meille niistä muutoksista rakennettava kuva ei ole objektiivinen eikä neutraali vaan yhteiskunnallisen hegemonian omistajien meille rakennuttama.

Niin kauan kuin jaksan muistaa, SDP:ta on manattu kuolevaksi vanhuuttaan. Jo 1960-luvun loppupuolella sitä pidettiin niin eläköityneenä ja historiaan jämähtäneenä, että arvuuteltiin kuka on se viimeinen valojen sammuttaja. Iso osa nykyisistä kärkinimistä eivät olleet silloin vielä syntyneetkään.

Samaan aikaan moderneina itseään pitävät n.s. "uudistajat" haikailevat takaisin viime sotia edeltäneeseen sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaan sekä sotauhoon.

P.s. taidamme taas olla aika kaukana itse aiheesta eli tulevien presidentinvaalien toisesta kierroksesta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #55

Kyllä yhteiskunnan ja ympäröivän maailman muuttuminenkin heijastuu prersidentinvaaleihin. Aivan samoin se heijastuu puolueiden toimintaan. Ja olisi todella outoa, jos ei heijastuisi.vaaleissa saamaan kannat5ukseen.

Puolueitten mahdollisuudet ajaa kannajiensa haluamia asioita perustuu juuri sen vaaleissa saamaan kannatukseen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #56

Minusta on oleellista arvioida puolueiden toimintaa sekä niiden kannattajien että niiden taustatahojen kannalta. Muuten on vaikea ymmärtää esimerkiksi Kokoomuksen tai Keskustapuoleen politiikkaa. Onhan toisaalta EK:n ja kaikenmaailman "Kehittyvien maakuntien Suomen" businessmiesten edut ihan toiset kuin toisaalta kaupunkilais- ja maalaistaustaisten toimihenkilöiden.

Olen jotakuinkin vakuuttunut, että nuo taustatahot vaikuttavat enemmän puolueiden linjaan kun taas kannattajien ilmaisemat halut vaikuttavat enemmän niiden markkinointiviestintään.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #57

Meillä kaikilla on omat mielipiteensä ja hyvä näin. Muuten emme olisi ihmisiä.

Omassa kommentissasi ohitat kokonaan puolueitten historian ja sen, miten ne ovat nykyisiksi muuttuneessa maailmassa kehittyneet. Tahallisesti tai tahattomasti haluat myös unohtaa se, että erilaiset "taustavaikuttajat" eivät kiinnostu yhdestäkään puolueesta, ellei sillä ole kannattajia, näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa.

Jokaisella puolueella on sille äänestäjien antama valtakirja. Ja se on sitä painavampi, mitä enemmän puolue saa vaaleissa ääniä. Ja äänet tulevat juuri niiltä, jotka kannattavat kunkin puolueen ajamia tavoitteita.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #58

Puolueita on tehty miltei tyhjästä ja merkittäviäkin kun taustavoimat panostavat sopiviin. Tälläinen on esimerkiksi DAP:n muuttaminen aikoinaan NSDAP:ksi Saksassa. Se ei noussut omin voimin Muncheniläisen oluttuvan yhdestä looshista.

Yleensä puolueet ja taustavoimat elävät symbioosissa jossa toinen asettuu käytetettäväksi ja toinen käyttää.

Lukkala on ihan oikeassa viimeisessä kappaleessaan. Siksi puolueilla onkin erikseen politiikkansa linja ja äänestäjille suunnatut vaalilupaukset. Kuten Soinikin on sanonut: kyllä vaalikampanjassa pitää saada valehdella.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #59

Yhäedelleen uhohdat viime vuosisadan alussa syntyneiden suomalaisten puolueiden historiat. Ei suomalaisuusaate tyhjästä kummunnut. Ei sen kanssa EK:lla ollut mitään tekemistä. Samoin oli työväenaatteen laita. Maalaisliitollakin on pitkä historia takanaan. Ei niitä missään kabineteissa ole "luotu". Tämän osion unohdat kommenteissasi kokonaan. Jotenkin tuntuu, että käyt keskustelua kovin tarkoitushakuisesti.

Puolueet ovat vaalilupauksissaan luvanneet ajaa tavoitteitaan. Toisety taas ovat lupailleet mahdottomia. Siinä on iso ero.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #60

Sikäli totta, että pitkäikäisten puolueiden aikaisemmat synnytysten taustavoimat eivät näy ihan yhtä selkeästi kuin nuorempien. Mutta Maalaisliitto/Keskustan maataloustausta toki on nähtävissä. Kyse oli ihan maatilojen omistajien edunvalvonnasta. Samaten Suomalaisenpuolueen/Kokoomuksen taustalta löytyy ihan suomalainen talouselämä vaikka EK:ta eikä sen edeltäjää STK:a oltu silloin vielä perustettukaan.

Työvöen aate taas on ihan johdettavissa työläisten edunvalvonnasta. Nykyinen muodikas jako poliittiseen ja ay-työväenliikkeeseen on aika nuori ratkaisu ja johtuu porvarillisen hegemonian ajamasta taktiiaksta.

Toden totta, olen tarkoitushakuinen. Pyrin hakeutumaan ihan tarkoituksella mainospuheiden taakse löytämään todellisen, usein raa'an ja rupisen todellisuuden.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #61

Monet tahot pyrkivät vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin. Tämä on selvää. Monet miistä käyttävät apunaan erilaisia lobbareita. Lobbarit lähestyvät niitä puolueita, joiden katsovat olevan linjaltaan lähinnä omia ja tavoitteitaan. Näin juuri tekevät mainitsemasi EK ja MTK.

Ay-liike puolestaan käyttää pyrkimyksissään jopa ulkoparlamentaarisia keinoja. Siinä mielessä jako työväenliikkeen jako poliittisen ja ay-työväenliikkeen välillä on olemassa oleva tosiasia.

Kuitenkaan mitkään näistä "taustatahoista" eivät pysty vaikuttamaan siihen, tarvitaanko presidentinvaaleissa yksi vai kaksi kierrosta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #62

Kyse ei ole vain ja ainoastaan lobbareista vaan poliittisesta järjestelmästämme jossa puolueiden taustavoimat ovat oleellinen ja elimellinen osa sitä.

Mahdollinen toinen kierros presidentinvaalissa on pikemminkin kysymys miten hyvin talouselämän eliitti pääsee yksimielisyyteen kuinka draaman kaari tulee tässä näytelmässä kuljettaa. Millaista uskottavuuden kulissia he katsovat tarpeelliseksi ylläpitää.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #63

Lobbarit tietysti edustavat taustavoimiaan, sehän on toki selvää. Lobbarit ovat osa tämän päivän demokratiaa. Eikä aina edes huono sellainen. Se mahdollistaa erilaisten eturyhmien saavan näkemyksensä esiin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Mielenkiintoista on nähdä miten Huhtasaaren kannatus etenee. Vauhdittajia tuntuisi olevan liikkeellä. Ilmatilan hallinta täällä Puheenvuorossakin aika ajoin on vauhdittajien hallussa. Nyt taitaa "strategian" jalkauttaminen olla vaikeampaa kuin Soinin vyörytysaikana. Vaikka rahaa on niin, ettei kymmenen markan seteli mahdu lompakkoon. Trumpilta ja Le Peniltäkään ei oikein apuja heru. Tarvittaisiin omaehtoista viisautta ja älykkyyttä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Huhtasaaren kannatuksen kehitys on kieltämättä yksi vaaliennusteiden mielenkiintoisimmasta asioista. Se kertoo myös samalla sekä Perussuomalaisten ja Halla-ahonkin kannatuksesta.

Puoluella on nyt paljon rahaa ja se panostaa varmaan paljon Huhtasaaren kampanjaan. Johtuu myös varmasti Perussuomalaisten omasta varsin epävakaasta ja epävarmasta tilanteesta.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Viime presidentinvaaleissahan perussuomalaisten ehdokkaana oli Timo Soini, joka vielä viime keväänä muisteli, ettei ole koskaan hävinnyt yksiäkään vaaleja. Miten se onnistui ne presidentinvaalit selittämään voitoksi, on jo vaikeampi kysymys.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #8

Joskus ihminen hävitessään saa henkisen voiton.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #9

Juuri näin varmaan Timo Soini koki vaalituloksen??

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #8

Timo Soini varmaan tulkitsi saamansa lähes 300000 ääntä voitoksi? Taakse jäivät sentään Paavo Lipponen, Paavo Arhimäki, Eva Biaudet ja Sari Essayah?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Pekka Lukkala

Huhtasaaren ehdokkuus vähentää huomattavasti kaikissa äänestyksissä mukana listoilla olleiden Aku Ankan ja Kirkkoveneen saamia ääniä! Nämä äänet siirtyvät Huhtasaarelle.

Edellisissä ptesidentinvaaleissa Aku Ankka sai 25 000 ääntä. Aku Ankka oli kai toisella kierroksella demareiden ehdokas ! Lipponen putosi jo ensimmäisellä kierroksella-

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #20

Varmasti Huhtasaarella on omat kannattajansa. Mutta huomattavasti suurempi osa äänestäjistä pitää häntä inhokkinaan. Aku Ankan saama äänimäärä oli kyllä suuri, varsinkin kun ei ollut asettunut edes ehdokkaaksi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #21

A.Ankkaa tai kirkkovenettä ei tarvitsisi äänestää jos olisi mahdollisuus äänestää kaikkia vastaan. Silloin vastustus olisi ihan normaali sa vaalijärjestelmää eikä hylkäämisen aiheuttavaa turhaa sivuun tyrkkimistä. (Aiheesta ei ole tarvis jatkaa pidemmälle koska olemme tätä jo aiemminkin käsitelleet, tulipahan mainittua tässäkin yhteydessä kun ankat ja veneet tulivat esille)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #22

Molempien mielipiteet menisivät toiston puolelle.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #22

Venäjällähän takavuosina saattoi antaa vastaääniä ainakin parlamenttivaaleissa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #37

Saa kai vieläkin.

Entisessä NL:ssa varsinainen äänestyshan oli nimenomaan äänestämistä joko ehdokkaan puolesta tai häntä vastaan. Varsinainen henkilön valinta tapahtui avoimessa ehdokasasettelussa äänestystä edeltävissä äänestysalueen kokouksissa. Jos ehdokas ei saanut puoltoääniä yli puolta annetuista äänistä, palattiin ehdokasasetteluun.

Siellä oli ja lienee edelleenkin mahdollisuus valitun kutsumiseen takaisin: äänestysalueen kokouksessa hyväksyminen -> äänestyksestä tulos takaisinkutsun puolesta -> uudet vaalit (tai sitten prosessi katkeaa toisenlaiseen kokouksen päätökseen tai äänestystulokseen).

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #39

Suomessa mennään nykyisellä vaalitavalla, kunnes eduskunta toisen vaalitavan säätää.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #37

Ja useissa sosialistisissa maissa oli äänestyspakko, kuitenkin oli vain yksi vaihtoehto valittavana. Vaalituloksistakin ilmoitettiin vain sataa lähentelevä äänestysprosentti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #41

Tuon yhden vaihtoehdon osalta olisi hyvä muistaa koko äänestysalueelle avoin ehdokasasettelu ja siinä tapahtuvat valinnat sekä äänestyksen merkitys joko hyväksyä tai hylätä asetettu ehdokas.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #45

Eli piieni puolue-eliitti päätti jo etukäteen sen, kuka valitaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #48

Systeemin mukaan äänestysalueen yleinen kokous päätti. Toki puolue-eliitti ja sen apparaatti vaikutti mutta eikö se vaikuta myös monipuoluevaaleissa puolueiden tekemiin ehdokasvalintoihin? Etenkin pitkien listojen vaaleissa kuten alati demokraattisessa Ruotsissa? NL:ssa oli kuitenkin mahdollisuus estää ehdokkaan valinta ja pistää vaali uusiksi vastaan äänestämällä mutta meillä tulee puolueapparaattien jotkut ehdokkaat kuitenkin valituiksi heti kättelyssä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #49

Seurasin usein DDR:n radiosta vaalituloksen julkistamista. Ainoa julkisuuteen annettu seikka oli äänestysprosentti. Eri erstysaluilla se oli aina lähes 100. Hyvä ettei ylitse mennyt. Mitään tyietoa siitä, että ehdokas olisi jossain vaalipiirissä jäänyt valitsematta, en koskaan kuullut.

Itse vastustan jyrkästi pitkien listojen käyttämistä. Se lisäisi merkittävästi puoluevaltaa.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #20

"Niinistön äänimäärä oli 1 802 328, mikä on 62,6 prosenttia kaikista äänistä. Toiseksi sijoittuneen Pekka Haaviston äänimäärä oli 1 077 425 eli 37,4 prosenttia äänistä."

Tämä siis tilastokeskuksen sivuilta, että siitä vain laskemaan, paljonko nuo mainitsemasi äänet vaikuttavat. Päässet siihen, että ne ovat kuin pieru Saharassa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #32

Ei Aku Ankka pärjää Sauli Niinistölle, jos ja kun hänestä tulee ehdokas.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

SDP:n joukosta ei nouse ehdokasta joka pystyisi haastamaan mitalikolmikkoa eli Niinistöä, Huhtasaarta ja Haavistoa. Pääpalkinto eli presidentin virka jaetaan näide kolmen kesken.

Mielenkiintoista tuossa kyselyssä on mr mvlehden saama 1 prosentin kannatus.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Toistaiseksi mr. ei vielä ole edes ehdokkaanakaan. Eivätkä myöskään Sauli Niinistö eikä Paavo Väyrynenkään.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Kyllä näin on että valitsijamiesyhditykset pitää hyväksyttää korttinsa Oikeusministeriössä (?). Lähden nyt kuitenkin siitä että SN on ehdolla kuten myös Huhtasaari. Vaikka sitten Kokoomuksen ehdokkaana jos ei muuta.

Janitskinin kannatus on silmille pistävää tilanteessa missä kaveri on Andoralaisessa vankilassa ...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #29

Tottakai on todennäköistä, että Sajuli Niinistö on ehdokkaana vaaleissa. Mutta sitä hän ei in facto vielä ole. Huhtasaari puolestaan on puolueen ehdokas, ja on sitä, jos puolue asian hyväksyy, kuten on esitetty.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #29

Oikaisempa sen verran virheellisen huhusi levittämistä, että hän ei ole vankilassa, vaan sairaalassa.

Häneltä leikattiin 4. asteen suolistosyöpä. Hän halusi itse takaisin vankilaan mutta toimitettiin takaisin sairaalaan vaikeiden komplikaatioiden vuoksi. Eli on nyt sairaalassa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #43

Väärä tieto on tietysti hyvä oikaista. Mutta tuskin Janitskinin olinpaikka, oli se sairaala tai vankila, kovin paljon presidentinvaalien tulokseen vaikuttaa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Haavistolle vaan ne äänet, niin pääsee Sauli ansaitulle eläkkeelle, jonne ei itse tajua lähteä. Muistetaan Kekkosen meille antama opetus.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Heh! Niinpä! Uskossaan on hyvä olla vahva!

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kekkosta itseään ei ole syytä syyllistää vaan muistaa valtaeliittiä, joka käytti hyödykseen henkiseltä ja fyysiseltä suorituskyvyltään vähitellen heikkenevää presidenttiämme.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Varmasti näin olikin Kekkosen valtakauden viimeisinä vuosina. Mutta kyllä Kekkonenkin eli pitkään siinä harhassa, että olisi korvaamaton.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Näin, vähälle huomiolle on jäänyt se tosiseikka kun Kekkonen sai lähteä, sama valtaklikki sai jäädä hallitsemaan Suomea EEC:hen. Ja joka hallitsee Suomea vieläkin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #27

Silloin valtaeliitti oli vallassa vaaleilla valittuna. EU-kansanäänestyskin järjestettiin vasta yli 10 vuotta myöhemmin.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Pekan kanssa nyt samaa mieltä. Niinistö voittaa mutta vasta toisella kierroksella.

Haavisto on liian samankaltainen Niinistön kanssa mielipiteissään, joten uskon Huhtasaaren yltävän toisella kierroksella yllättävän korkeaan kannatukseen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Itse en jaksa uskoa Huhtasaaren kannatuksen riittävän toiselle kierrokselle.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Onhan tässä oma viehätyksensä, arvella tuleeko 2. kierros vai ei. Nyt mielialamittaus ennustelisi Pekka Haavistoa Sauli Niinistön kilpailijaksi, jos siis tulisi se toinen kierros. Tämä kisahan on jo nähty?

Muistelen, miten Tarja Halosen ensimmäisen kauden jälkeen minulla ei ollut hänestä mitään pahaa sanottavaa. Silti on hyvä mieli nyt, etten häntä äänestänyt. Halosen toinen kausi oli turha ja vei maamme kehitystä kohti monikulttuurisuutta ja terrorismia.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Ja hän ajoi myös auktoriteelillään Suomen hyväksymään miinakiellon, vaikka ei Venäjä eikä USA:kaan sitä ole hyväksynyt. Se maksaa Suomelle satoja miljoonia euroja.

Varmasti spekuilointia siitä toisestakin kierroksesta jatketaan. Mielestäni täysin turhaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Vaikka KD koko painovoimallaan menikin Sauli niinistön taakse, ei se kuitenkaan vaaleja ratkaise. Uskon, että tästäkin huolimatta vaaleissa tarvitaan toinenkin kierros.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset