*

plukkala

Saksan liittopäivävaalit 24.09.

Saksan liittopäivävaaleihin on 10 päivää. Vaalitaistelun kanssa myös erilaisten mielipidetutkimusten julkaiseminen on kiihtynyt. Viimeisen viikon aikana ainakin seitsemän tutkimuslaitosta on julkaissut oman ennusteensa vaalien lopputuloksesta.

http://www.wahlrecht.de/umfragen/

Nämä ennusteet ovat varsin lähellä toisiaan. Kärkipaikkaa pitää CDU/CSU 37-38%:n kannatuksella. Keväällä vielä SPD:n Schulz-hype oli voimissaan ja nosti puoleen kannatuksen hetkeksi yli 30%:n kannatukseen. Sen jälkeen kannatus on pudonnut tasaisesti SPD:lle tutumpiin lukemiin. Nyt SPD:n kannatus 22-24%. Kolmannesta sijasta käyvät kiivasta taistelua keskenään AfD (8-11%), FDP (8-10%) ja die Linke (8-10%). Mielipidetutkimusten mukaan liittopäiville ovat nousemassa AfD täysin uutena puolueena ja FDP sinne palaamassa.

Saksan vaaleissa on sellainen erikoisuus, että jokaisella äänioikeutetulla on kaksi ääntä. Toisen hän antaa puolueelle ja toisen jonkun puolueen ehdokkaalle. Sen ehdokkaan ei tarvitse olla saman puolueen ehdokas, jolle hän antaa puolueäänensä.

Mikä sitten Saksan politiikassa muuttuu? Todennäköisesti ei paljon mikään? Edellisen vaalituloksen jälkeen ei oikeastaan jäänyt muita mahdollisia hallituskokoonpanoja kuin nykyinen niin sanottu suuri koalitio (CDU/CSU ja SPD). Se on todennäköisin näidenkin vaalien jälkeen. Nyt tilanne mielipidetutkimusten mukaan  muuttuu siten, että nykyisen hallituskokoonpanon lisäksi myös CDU/CSU:n, FDP:N ja Vihreiden hallituskokoonpano tulisi mahdolliseksi enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Teoriassa myös CDU/CSU:n ja FDP:n liittohallitus voi olla mahdollinen, jos näiden kannatus vielä hiukan nousee?

Näihin liittohallitusspekulointeihin en nosta AfD:tä mukaan. AfD on ilmoittanut, ettei se edes hallitukseen halua. Toisaalta yksikään muu puolue ei sen kanssa yhteistyötä halua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Miksi sitten Saksan liittopäivävaalit ovat suomalaisillekin tärkeät? Saksa on EU:n, johon Suomikin kuuluu, väkiluvultaan suurin maa. Lisäksi se on EU:n talousmoottori. Siksi sen painoarvo EU-politiikassa on suuri.

Käyttäjän VinHirvel kuva
Väinö Hirvelä

Onko sillä Alice Weidelillä mimmoiset mahkut vaaleissa?:)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Weidelin mahdollisuudet ovat niiden AfD:n mahdollisuuksien mukaiset. Hänen kärkiehdokkuutensa on jo kauan ollut tiedossa. Todennäköisesti hän itse kuitenkin nousee liittopäiville.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kuten kirjoitin, AfD nousee mielipidemittausten mukaan liittopäiville. Samoin kuin sen kärkiehdokkaatkin Weidel ja Gauland. Mutta Saksan tulevaan politiikkaan AfD:llä ei ole mitään vaikutusta, koska se on joka tapauksessa vaikutusvallaton oppositiopuolue.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Vaikea lienee saksalaisten mieltää muuta vaihtoehtoa kuin nykyinen. Homma pyörii, kauppa käy, työttömyys alhaalla, kustannukset kurissa vaikka palkat ovat sinällään ja oikeutetustikin melkoisen pykälän nousseet matokuurin jälkeen (2002.....2014). Merkel on yksi arvostetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista poliitikoista (niin myös minun mielestäni). Eurooppa tarvitsee moottorin, jonka strategia on kestävällä pohjalla. Hyvä siinä on mm. Tanskan, Ruotsin ja Suomenkin elinkeinoelämän kehittää toimintojaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Saksan pitkä yli kymmenen vuotta kestänyt "matokuuri" nosti Saksan Euroopan sairaasta miehestä Euroopan tlouden johtavaksi valtioksi, aivan kuten, Seppo, totesit.

Itse en vaan ymmärrä, miksi Saksan vaalit eivät tunnu Suomen mediaa eikä suomalaisia kiinnostavan. Hollannin vaalit maaliskuussa ja Ranskan vaalit touko-kesäkuussa kiinnostivat paljon enemmän. Oliko syynä se, että näissä kummassakin maassa oli mahdollisuus populistien yllätykseen?

Kuitenkin Suomi on osa EU:ta ja Saksa on monessa mielessä EU:n johtava valtio?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Näin on valitettavasti. Brexit ja mm. Trump kiinnostivat (ja kiinnostavat) mediaa aivan eri mitassa. Vaikka taloudellinen merkitys viennissä/tuonnissa ja suomlaisomisteisten teknologia/metsäteollisuus yritysten ja työpaikkojen määrässä Saksassa on merkittävä. Mutta on siellä toki seuraajiakin - erityisesti yktyisellä ja yrityspuolella. Mediasta Kauppalehti ja Talouselämä ovat kyllä kartalla mitä Saksassa tapahtuu. Talouselämän suuriin vaikuttajiin Euroopassa (taisi saada muutama viikko sitten oikein virallisen "vaikutusvaltaisin" tittelin) kuuluu IFO instituutin Presidentti Clemens Fues. Tulee seurattua hänen näkemyksiään mm. eurosta.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Muutenkaan nämä Saksaa koskevat kirjoitukseni eivät suuria intohimoja tunnu edes US-puheenvuorossa herättävän? Ihmettelen?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Saksan liittopäivävaaleista näyttää tulevan jälleen menestys Angela Merkelille ja hänen puolueelleen CDU:lle. Hänen tärkein liittolaisensa, Baijerin CSU:n johtaja Horst Seehofer, on vaalien alla suitsuttanut suosiotaan Merkelille, vaikka em. kaksikon välit olivat lähellä katkeamistaan pakolaiskriisin ollessa toistaiseksi pahimmillaan vuonna 2015.

Todennäköistä on, että CSU/Seehofer taktikoi vaalien alla näin, mutta varautuu nostamaan vastapurjeita Merkeliä kohtaan heti, jos esim. maahanmuutto- tai terrorismiongelmat sitä vaativat. Merkelin suosio on nyt sitä luokkaa, että ruutia kannattaa säästää.

Toinen potentiaalinen uhka Merkelille on AfD-puolue, joka edustaa avointa maahanmuuttovastaisuutta. Puolueen kannatus on Sachsenin osavaltiossa liikkunut jopa parinkymmenen prosentin vaiheilla. Liittopäiville se nousee kuten Lukkala avauksessaan toteaa. Saksaan tuli pelkästään v.2015 noin 900.000 pakolaista/maahanmuuttajaa. On sanomattakin selvää, että jo toteutunut pakolaistulva on kytevä riski Saksan politiikassa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

CDU:lla ja CSU:lla on aina silloin tällöin ollut riitoja keskenään. Tällainen johti puolueiden yhteistyön lyhytaikaiseen katkeamiseen 70-luvun lopulla. Tilaanne kuitenkin korjautui vuonna 1980, kun sekä CDU että CSU nimittivät CSU:n silloisen puheenjohtaja Franz Josef Straussin puolueiden yhteiseksi kansleriehdokkaaksi. Eli eivät näiden puolueiden väliset kähinät mitään uutta ole.

AfD:tä en pidä tällä hetkellä minkäänlaisena potentiaalisena uhkana Merkelille. AfD on itse jatkuvilla sisäisillä riidoillaan ja valtataistelullaan sössinyt kannatuksensa. Vielä tammikuussa sen kannatus oli mielipidetutkimusten mukaan noin 15%. Nyt se on laskenut noin 10%:n tasolle. Lisäksi AfD on itse ilmoittanut, ettei se halua mukaan hallitukseen, toisaalta yksikään muu puolue ei sen kanssa halua tehdä yhteistyötä, ei maapäivä- eikä liittopäivätasolla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset