plukkala

Lapsen 12-vuoden koulu-ura kallis vanhemmille Saksassa!

Saksassa on laskettu paljonko vanhemmat joutuvat maksamaan lapsen koko 12-vuoden koulu-urasta ylioppilastutkintoon saakka. Keskimäärin summa on 20700 €.

Tämä summa vaihtellee kuitenkin varsin suuresti eri osavaltioissa. Niedersachsenissa eri kulut yhteenlaskettuina olivat 27300 € ja puolestaan Mecklenburg-Vorpommern halvin 14900 €:n kuluilla. Muutenkin ns. uudet osavaltiot (entisesen DDR:n alueet) olivat siellä listan halvimmassa päässä.  Suurta vaihtelua selittää se, että eri osavaltioissa osavaltioparlamentit päättävät itsenäisesti mitä maksavat ja mitä puolestaan eivät. Mutta esimerkiksi yhdessäkään osavaltiossa kouluruokailu ei ole ilmaista.

Tämä osaltaan selittää Saksan ja Suomen veroasteiden eroja, mutta tuskin kuitenkaan kaikkea.

https://www.bild.de/ratgeber/kind-familie/kind-und-familie/kosten-fuer-e...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Itselläni on neljä lasta. Jos lasten kouluaikana olisin asunut Niedersachsenissa (olen siellä asunut), olisi lasku minulle ollut yli 100000€. Nyt selvisin lukiokirjojen ja laskimien ostolla noin 2000€ per oppilas.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

Väitätkö sinä, että lapsesi hiihtivät ja luistelivat koulun välineillä? Heille ei myöskään ostettu reppuja eikä lenkkitossuja, heidän koulumatkoihinsa ei mennyt lainkaan rahaa, polkupyörää ei tarvinnut ostaa koulumatkoja varten, penaalit ja mapit tehtiin koulun käsityön tunnilla? Vain koulun antamia vihkoja ja kalentereita käytettiin?

Oleellinen ero suomen systeemiin tuon Bildin jutun perusteella näytti olevan, että kouluruokailuun menee aika tavalla saksalaisilla ja ilmeisesti koulukirjoihin myös ennen lukiota. Samoin erilaisiin koulureissuihin menee rahaa toisin kuin Suomessa (ainakin periaatteessa vaikka käytännössä vanhemmat rahoittavat luokkaretkiä).

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Suuri ero on myös se, että lasten aamu ja ilta hoito ennen ja jälkeen koulupäivän ovat Saksassa maksullisia. Liikuntavälineet olisin ostanut lapsilleni ilman kouluakin. Koulumatkat ovat Suomessa maksuttomia tiettyjen rajoitusten mukaisesti.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra Vastaus kommenttiin #5

"Suuri ero on myös se, että lasten aamu ja ilta hoito ennen ja jälkeen koulupäivän ovat Saksassa maksullisia."

Maksullisia ne ovat myös Suomessa, vaikka eivät olisi markkinahintaisia. Kunnilla on velvollisuus järjestää palvelu 1. ja 2. luokan oppilaille, mutta kyllä siitä rahaa otetaan vanhemmilta. Varsinaisen iltahoidon, jos siihen on tarvetta, järjestää päiväkoti, eikä sekään maksutonta ole.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #6

Nämä iltapäiväkerhot ovat monissa kunnissa maksuttomia. Saksassa ne ovat maksullisia ensimmäiseltä luokalta neljännelle saakka.

Suomessa myös koululaiset tekevät koulumatkansa varsin itsenäisesti. Heitä ei myöskään Suomessa kuljeteta kouluun päivittäin, kuten Saksassa on tapana. Usein he myös viettävät aikaansa ilman vanhempiaan keskenään koulun jälkeen.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Joku sanoi, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Ehkei ihan lottovoitto, mutta neljä oikein ja varanumero ainakin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Monki asia on Suomessa hyvin, mutta parannettavaa riittää.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tämä on yksi esimerkki siitä, että oleellista ei ole verojen suuruus vaan se mitä maksamillaan veroilla vastineeksi saa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Minusta erinomainen esimerkki siitä. Kuitenkin eri maiden veroasteita aina vertaillaan ja samalla unohdetaan tämä toinen puoli asiasta.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Hyvä muistutus siitä, että Suomessa veroilla myös annetaan maksuttomia palveluja. Maksuttomat palvelut eivät kuitenkaan ole ilmaisia, vaan ne näkyvät veroasteessa. Ehkä maksuttomuuden verhossa niitä vaaditaan koko ajan lisää, jolloin joko veroastetta nostetaan tai otetaan lisää julkista velkaa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala
Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Mikä on saksalaisäitien työssäkäymisen aste nykyään? Vieläkö äidit hakevat lapsensa koulusta kotiin syömään kesken päivän - ja kuljettavat sitten takaisin?
Suomessa on toimittu fiksusti, kun on aikanaan otettu myös naisten työpanos yhteiskunnan kehittämisen käyttöön, eikä jääty kotirouvayhteiskuntaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Saksassa kotiäitien määrä on vielä suurempi kuin Suomessa, mutta on koko ajan nopeasti pienemään päin.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Toinen puoli asiassa on tietysti se, että Saksassa lapsiperheiden verotus on huomattavasti kevyempää kuin lapsettomilla.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kun kasvuiässä oleva lapsi saa keskellä päivää terveellisen aterian nälkäänsä sen vaikutus tulee näkymään vuosikymmenien päähän. Kouluruokailun mahdollisuus lapsille on valtion taholta rahan pistämistä pankkiin, terve lapsuus, terve vanhuus.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Pitää ilman muuta paikkansa. Mutta suomalaiset eivät osaa arvostaa sitä, mikä Suomessa on hyvin. Ja ollut jo vuosikausia.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ehkä tästä johtuen saksalaiset insinöörit ovat Euroopan tai jopa maailman parhaita?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Nämä vanhemmille koituvat koulumaksut tämän saksalaisten insinöörin tason ovat aiheuttaneet.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ovat tainneet kiinalaiset, intialaiset ja kalifornialaiset insinöörit mennä jo ohi reilu vuosikymmen sitten.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Mutta yhä edelleen harvassa maassa kouluttaumismahdollisuudet ovat yhtä tasa-arvoiset kuin Suomessa?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Taitavat saksalaiset opettajat olla parempia kuin suomalaiset kollegansa?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #21

Joku voi toki väittää näinkin?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #21

Saksassa on Suomeen verrattuna enemmän tohtorintutkinnon suorittaneita lukiossa opettajina. Opettajankoulutus noin yleisesti on kyllä vaatimattomampi tasoltaan kuin Suomessa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Pohjois-Koreassa on maksuton 12-vuotinen peruskoulutus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset