plukkala

Äärioikeiston väkivalta keskittyy itäisen Saksan ns. uusiin osavaltioihin

Saksassa maan sisäistä turvallisuutta valvoo mm. liittovaltion perustuslakisuojavirasto (Bundesamt für Verfassungsschutz BfV). Sen päätehtävä on tarkkailla ryhmiä, joita pidetään uhkana vapaalle ja demokraatiselle järjestelmälle.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bundesamt_für_Verfassungsschutz

BfV antaa vuosittain raportin, jossa se kertoo tietoja tapauksista, ajoita se on havainnut. Vuonna 2018 äärioikeistolainen väkivalta saavutti vuonna 2018 korkeimman tason Saksan sodanjälkeisessä historiassa. Vuonna 2018 BfV raportoi kaikkiaan 24100 tapausta. Näistä tapauksista 12700 katsottiin väkivaltaisiksi. Tapaukset jakautuvat kuitenkin varsin erikoisesti Saksan osavaltioiden kesken. Asukasta kohti suhteutussa vertailussa näitä väkivaltaisiksi tulkittuja tapauksia oli moninkertaisesti ns. uusissa osavaltioissa itäisessä Saksassa.

https://de.statista.com/infografik/15213/rechte-gewalt-in-den-bundeslaen...

Muurin murtumisesta tulee syksyllä kuluneeksi jo 30 vuotta. Tämä kertoo sen, että Saksojen yhdistyminen on yhä vielä pahasti kesken. Tuntuu oudolta, että itäisen Saksan asukkaat vasta vapauduttaan totalitarismista kaipaavat sitä jälleen. Toki se kertoo myös näiden ihmisten toivottomuudesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

BfV valvoo toki myös äärivasemmistolaisia ryhmiä, kuten KPD, DKP jne.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Tuntuu oudolta, että itäisen Saksan asukkaat vasta vapaudettuaan totalitarismista kaipaavat sitä jälleen" Niinpä ja sama suuntaus on vallalla tällä hetkellä myös Puolassa ja Unkarissa jossa pitkin harppauksin ollaan menossa kohti entisistä itäblogin maista tuttua yksipuoluejärjestelmää.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Asenneilmapiirissä on myös samankaltaisia piirteitä muissa entisen Itä-Euroopan maissa. Äärioikeisto näyttää saavan voimaa epäluottamuksesta valtioon, vaikkakin todellisuudessa moinen on yhtä viisasta kuin se, että haettaisiin turvaa poliisin sijaan liivijengiltä... hetkinen eikö Suomessakin tapahtunut tällaista ;)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Entisissä Länsi-Saksan osavaltioissa myös asukkaat olivat jo kauan ennen Saksojen yhdistymistä ulomaalaisiin, jotka "vierastyöläisinä" osaltaan olivat tekemässä ns. Saksan talousihmettä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

No mutta Arto! Eikö SDP ihaillut DDR:ää noin 45 vuotta sitten?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Pertti, ei todellakaan. SDP:n veljespuolue oli silloin Länsl-Saksan SPD ja on sitä edelleen. Willy Brand ja SDP, Kalevi Sorsan johdolla olivat läheisessä yhteistyössä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #6

Arto Granlund

Muisti pätkii pahasti.

Halonen toimi aktiivisesti DDR:n hyväksi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000011049.html

Sdp puolue oli Itä-Saksan eli DDR:n ulkomaanvakoilun pääkiinnostuksen kohde. Kertoo kirjassaa Seppo Tiitinen.

On selvinnyt, että sosiaalidemokraattien tehneen Suomessa laajaa yhteistyötä Itä-Saksan vakoilun Stasin kanssa.

”Pääkiinnostus kohdistui sosiaalidemokraatteihin. Sosiaalidemokraatit olivat itäsaksalaisten huulilla jatkuvasti. Sdp oli heidän pääyhteistyökumppaninsa”, Tiitinen arvioi. Hän oli ja on puoluekannaltaan keskustalainen.

Tiitinen korostaa silloisen Sdp:n merkitystä Itä-Saksan vakoilulle monin tavoin.

”Jäi käsitys, ettei heille Suomessa ketään muita ollutkaan kuin demarit. Jälkikäteen ajatellen oli tietysti vain hyvä, kun se heille riitti.”

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #7

Halonen oli jäsen tunnustamiskomiteassa SAK:n edustajana. Tuossa tunnustuskomiteassa olivat edustettuna kaikki puolueet kokoomuksesta kommunisteihin ja puolueiden lisäksi useita kansalaisjärjestöjä, että se siitä Halosen aktiivisuudesta. Tuolla tunnustuskomitealla oli myös pres.Kekkosen hyväksyntä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #14

Kyseessä oli Kekkosen ja YYA-ajan ulkopolitiikka.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Pertti,ei koskenut yksin sdp.tä. Kekkosen ajan Suomi ajoi voimakkaasti molempien Saksojen tunnustamista.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius Vastaus kommenttiin #9

Suuri syy lienee ollut se, että Neuvostoliitto edellytti DDR:n tunnustamista ennen, kuin vihreää valoa näytettiin Kremlistä EEC-sopimukselle. Melkoista nuorallatanssia.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #16

Se Kekkosen YYA-ajan ulkopolitiikka oli varsinaista nuorallatanssia.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Arto, valitettavasti näin on muissakin entisen NL:n sateliiteissa. Mutta Saksa on kuitenkin erilainen tapaus. Siellä itäinen Saksa on osa sodanjälkeisen ajan demokraattista valtiota ja on saanut valtavasti tukea maan läntiseltä osalta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Eiköhän silloin 1945 siirtyminen neuvostokommunismiin ollut aika helppoa itäisessä Saksassa, varsinkin muurin rakentamisen jälkeen 1961. Yhdestä totalitarismista toiseen, edes takaisin. En kyllä vähääkään luota ”saksalaiseen demokratiaan”. Saksa marssii heti kun torvi soi, vieläkin.

”Germans are either at your throat or at your boot”, sanoi Churchill.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kuitenkin ero Saksan itäisten ja läntisten osien välillä on päivänselvä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Saksojen vuonna 1990 yhdistyttyä Helmut Kohl totezsi, että viiden vuoden kuluttua entiset DDR:n alueet saavuttavat läntisen Saksan taloudellisen tason. Näin ei ole vieläkään tapahtunut. Myöskään henkisellä tasolla yhdentyminen ei vieläkään ole toteutunut. Sen myös suomalainen havaitsee helposti maassa matkustellessaan.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

BfV katsoi raportissaan myös näiden neonatsitapausten lisäksi uhkaa sekä vasemmistoextremistien ja islamistien lisäksi suunalta. BfV katsoi raportissaan maassa olevan 32000 vasemmistoextremistiä ja 26560 islamistia.
https://www.bild.de/politik/inland/politik-inland/...

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Itäisessä Saksassa samoin kuin useissa muissa entisissä kommunistiblokin valtioissa voimakas nationalismi ääri-ilmiöineen selittynee osin koetulla historialla. Demokraattisia traditioita ei juuri ollut missään Itä-Euroopan maassa ennen kommunistiblokin sortumista. Tsekkoslovakiassa oli, mutta sielläkin oli isoja jännitteitä etnisten ryhmien kesken. Kun kommunistihallinto sitten kaatui, oli väestön aloitekyky alhaalla mutta odotukset suuria. Oli helppo hakea syyllisiä oman rodullisen viiteryhmän ulkopuolelta. Kyllähän me olisimme, mutta kun nuo toiset....

Eräs belgialaisprofessori, nimeä en muista, kuvasi eräässä haastattelussa näitä eroja. Esim. Unkarissa ajatellaan, että Unkari on tarkoitettu etnisille unkarilaisille kun tääs Länsi-Euroopassa ajatellaan, että meidän maamme on tarkoitettu kaikille ihmisille, jotka rajojemme sisällä asuvat.

Toki tämä ei ole vierasta täälläkään...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Saksassa entisen DDR:n alueilla myös puolueitten kannatukset eroavat selkeästi läntisten osavaltioiden vastaavista. Useissa ns. uusissa osavaltioissa AfD ja die Linke ovat huomattavan suuria poliittia tekijöitä. Johtunee siitä, että yhdistymisen herättämät suuret odotukset ovat jääneet monien osalta toteutumatta. Sama koskee mhyös muita NL:n ns. vasallivaltioita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset